Avainsanat

, , , , , , , , ,

Mustakarhu hävitettiin Yhdysvaltain keskilännestä lähes sukupuuton partaalle, mutta tätä nykyä vahvistunutta petokantaa voidaan jo jopa metsästää.

Mustakarhu hävitettiin Yhdysvaltain keskilännestä lähes sukupuuton partaalle, mutta tätä nykyä vahvistunutta petokantaa voidaan jo jopa metsästää.

Yhdysvaltain preeria-alueen keskellä sijaitsevan Missourin osavaltion metsissä ja vuorilla asustaa nykyisin satoja mustakarhuja (Ursus americanus), vaikka laji metsästettiin paikalliseen sukupuuttoon reilu vuosisata sitten. Karhujen uuden tulemisen taustalla ovat riistaviranomaisten suorittamat eläinten siirrot. Missourin eteläpuoliseen naapuriin, Arkansasin osavaltioon tuotiin mustakarhuja pohjoisesta, Minnesotan osavaltiosta ja Kanadan Manitobasta. Osa nykyisestä karhukannasta saattaa kuitenkin olla keskilännessä säilyneistä yksilöistä, joiden olemassaolosta ei ole tiedetty ennen tuoreita geenianalyysejä.

Missourin yliopiston, Mississippin valtionyliopiston ja Missourin osavaltion luonnonsuojeluviranomaisten yhteisessä selvityksessä vahvistettiin mustakarhujen määrää myös nykyisten populaatioiden perinnöllisiä taustoja. Geenianalyysien perusteella valtaosa karhukannasta koostuu 1950- ja 1960-luvuilla pohjoisesta tuotujen karhujen jälkeläisistä.

Tätä nykyä Arkansasissa on jo tuhansia mustakarhuja, ja Missourinkin karhukanta on jo satojen yksilöiden vahvuinen. Mustakarhu ei normaalioloissa hyökkää ihmisten kimppuun, mutta yllättävät kohtaamiset saattavat olla vaarallisia. Ja tällaisiin kohtaamisiin on syytä varautua, sillä mustakarhut vierailevat pihapiirien roskalaatikoilla ja tunkeutuvat koteihinkin ruokaa etsimään. Ja retkeilijöiden eväskorit houkuttelevat karhuja ihan oikeasti luonnossa aivan samoin kuin piirroselokuvista ja sarjakuvista tutun Yogi-karhun seikkailutkin todistavat.

Missourin yliopiston Biologisten tieteiden laitoksen tutkijan Kathlyn M. Fariesin johdolla Journal of Mammalogy -tiedelehdessä julkaistut tarkat geenitutkimukset löysivät yllätyksen. Osa keskilännen mustakarhuista kantaa pohjoisesta tuotujen karhujen geeniaineksesta suuresti poikkeavia perintötekijöitä. Nämä karhut lienevät saaneet geenistöään karhulta. jotka ovat säilyneet aikanaan kokonaan hävitetyksi luullusta karhukannasta (http://dx.doi.org/10.1644/12-MAMM-A-093.1

Eläinpopulaatioiden tulevaisuuden kannalta tärkeää perinnöllistä monimuotoisuutta lisäävä eteläinen geeniaines voi ainakin osittain selittää Missourin ja Arkansasin ja Missourin uudelleen kotiutettujen mustakarhujen menetystä ja nopeaa lisääntymistä. Karhukanta on Arkansasissa jo niin vahva, että osavaltion riista- ja kalastusviranomaiset myöntävät vuosittain tarkoin rajatun määrän metsästyslupia mustakarhuja metsästetään, ja myös Missourissa metsästysmahdollisuuksia jo harkitaan.

Suurpetojen hävitys metsästyksen kautta ja lajin palauttaminen muualta hankituilla tulokkailla on johtanut muuallakin Yhdysvalloissa eläimistön odottamattomiin muutoksiin. Paras esimerkki on varmasti Kalliovuorten susien kohtalo (Pohjois-Amerikan Kalliovuorten – etenkin Yellowstonen kansallispuiston – susikanta taas vaarassa. Suojelu pelasti metsästykseltä, mutta nyt uhkaavat taudit. Tiedebasaari 18.7.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/07/18