Avainsanat

, , , , , ,

Intian kielellinen monimuotoisuus on huipussaan Länsi-Bengalin osavaltiossa, jonka pääkaupungin Kolkatan (Calcutta) kaduilta saa ainakin  hienoisen aavistuksen elämän kirjosta.

Intian kielellinen monimuotoisuus on huipussaan Länsi-Bengalin osavaltiossa, jonka pääkaupungin Kolkatan (Calcutta) kaduilta saa ainakin hienoisen aavistuksen elämän kirjosta.

Yli 1.2 miljardin eli reilun 1 200 miljoonan asukkaan jättivaltio Intia on monilukuisen ihmismäärän lisäksi myös maassa puhuttavien kielten suhteen. Ainutlaatuisen laajan kartoitus- ja selvitystyön tulokseksi saatiin, että Intiassa puhutaan tätä nykyä 780 eri kieltä. Monet kielistä ovat pienten vähemmistöjen käyttämiä, paikallisia kieliä, jollaisia maasta on kadonnut käyttäjien loppuessa kaikkiaan noin 250 viimeisen puolen vuosisadan aikana. Puhuttujen kielten lisäksi myös eri kielten kirjoitusasut ovat moninaisia. Intian alueella kirjoittavissa teksteistä löytyy kaikkiaan 86 erilaista kirjoitusasua. Neljän vuoden mittavan työurakan ja yli 3 000 kielten asiantuntijan työtä edelsi 17 vuoden valmistelu-urakka, kertoi Intian kielitieteellinen Seuranta (The People’s Linguistic Survey of India; PLSI), uutisoi The New Indian Express -lehti 16.6.2013).

Koko 21-vuoisen kielikartoituksen tulokset julkaistaan syksystä 2013 lähtien 72 kirjan sarjassa. Julkaisuissa esitellään kunkin kielen ominaisuudet kuten historialliset ja nykyiset maantieteelliset esiintymis- ja käyttöalueet, kieliopin historia, ja lisäksi esitellään kulakin kielellä julkaistuja/esitettyjä teoksia kuten lehtiä, kirjoja sekä kansanlauluja. Kartoitusurakan suorittanut PLSI on yhteistyöorganisaatio, johon kuuluu asiantuntijoita 85 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.

Kielten monimuotoisuudessa rikkain Intian osavaltio on Länsi-Bengali, jossa puhutaan 38 erilaista kieltä. Myös kirjoitusasujen suhteen Bengali on selvä ykkönen, sillä osavaltion alueella käytettäviä kieliä kirjoitetaan yhdeksällä erilaisella asulla. Jo sukupuuttoon kuolleiden satojen kielten lisäksi monet nykyisin yhä käytössä oleva kielet ovat vaarassa niiden käyttäjien vähäisyyden takia. Esimerkiksi Bengalin kielistä 10 katsotaan vaarantuneiksi kieliksi, joiden säilyminen edellyttäisi erityistoimenpiteitä.

Kartoituksessa löydetyistä ja rekisteröidyistä 780 kielestä 22 on julistettu intialaisiksi kieliksi. Kaikkiaan 122 kieltä puhuu vähintään 10 000 henkilöä, ja loput kielet ovat tätä pienempien vähemmistöjen käytössä.

Sitä, kuinka monet Intian 780 kielestä ovat todella vaarassa hävitä vähäisen käyttäjämäärän ja kulttuuristen muutosten seurauksena, PLSI:n pääsihteeri G.N. Devy ei halua arvioida. Jonkin kielen mainitseminen uhanalaisyhteydessä leimaisi näitä kieliä, ja tästä ei olisi ainakaan hyötyä käyttäjille tai kielelle. oka tapauksessa yksityisin voimin ja rahoituksin toteutettu kielikartoitus kaipaa jatkokseen yhteiskunnan tukea, jotta harvinaisimpienkin kielten asema ja tulevaisuus voidaan turvata, kieliasiantuntijat korostavat.

Vuonna 2013 päätökseen saatu Intian kielikartoitus saattaa ajan tasalle ainoan aikaisemman vastaavan selvityksen tiedot, jotka – kuten sukupuuttoon kadonneiden kielten suuri määrä osoittaa – ovatkin jo pahoin vanhentuneet. Ensimmäisen koko Intiaa koskenen kieliselvityksen toteutti irlantilainen kielitutkija George Abraham Grierson vuosina 1898–1928 (http://newindianexpress.com/nation/780-languages-spoken-in-India-250-died-out-in-last-50-years/2013/07/16/article1686663.ece

Monimuotoisen kielivalikoiman säilymisen paineet ovat suuret varsinkin englanninkielen maailmanlaajuisen valta-aseman vahvistumisen sekä vähemmistökieliä puhuvien ihmisten vähäisen kokonaismäärän takia. Uuden valtakunnallisesti kattavan kielikartoituksen toteuttanut PLSI vaatii yhteiskunnalta mittavaa tukea kielipolitiikan monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Jotakin Intian hallitus on toki tehnytkin, esimerkiksi virallisen valtakielen hindin aseman turvaamisessa (Intia käyttää suuria summia puolustaakseen hindinkielen asemaa ja tulevaisuutta. Tiedebasaari 14.4.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/04/14

Paikallisten kielten asemaa korostaa myös päätös, jonka mukaan valtiollisiin virkoihin hakeutuvien rekrytointiin liittyvissä kokeissa ei vaadita englanninkielistä osuutta (https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/04/14

Mainokset