Avainsanat

, , , , , , , , , ,

Tyypin 2 diabetesta sairastavilla kananmunien syönnillä voi olla osuutta sydäntautisairastavuuden lisääntymiseen

Kananmunien runsaskaan käyttö ei lisää sydänsairauksien riskiä ei-diabeettisilla kuluttajilla.  Munien kuljetus kaupasta kotiin polkupyörän tavaratelineellä saattaa kyllä aiheuttaa sydämentykytyksiä.

Kananmunien runsaskaan käyttö ei lisää sydänsairauksien riskiä ei-diabeettisilla kuluttajilla. Munien kuljetus kaupasta kotiin polkupyörän tavaratelineellä saattaa kyllä aiheuttaa sydämentykytyksiä.

Kananmunien syömisen vaikutukset sydän- ja verisuonitautien ilmaantumisen ja sairastumisriskeihin ovat nousseet toistuvasti esiin niin julkisessa kuin asiantuntijoiden välisessä keskustelussa. Paljon kohuakin on noussut kananmunien vaikutuksesta veren kolesteroliarvoihin, etenkin niin kutsutun huonon kolesterolin lisääntymisen. Tällaisista yhteyksistä saadut tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia, eikä normaalin ruokavalioihin kuuluvien kanamunien syömisestä katsota olevan haittaa veren rasva-arvoille. Laaja aikaisemmin julkaistujen väestötutkimuksien meta-analyysi osoittaa todeksi väitteet joiden mukaan kananmunilla ei ole vaikutusta kuluttajien sydäntautiriskiin tai sydäntautikuolleisuuteen. Aikuistyypin diabeetikoilla saattaa sen sijaan olla syytä tarkastella ja arvioida munien kulutuksen vaikutuksia.

Yhdysvaltalaisen Pohjois-Carolinan yliopiston Ravitsemustieteen ja epidemiologian laitoksen sekä eteläkorealaisen Yonsein yliopiston tutkijan Jan Yel Shinin johdolla American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehden heinäkuun 2013 numerossa julkaistussa tutkimuksessa esitetään tulokset kananmunien kulutuksen ja sydäntautiriskien välisistä yhteyksistä. Kansainvälisessä alan tieteellisessä kirjallisuudessa kananmunien kulutuksen sekä sydäntautien esiintymisen ja sydäntautikuolleisuuden välisiä suhteita käsitteleviä tutkimuksia löytyi ja otettiin mukaan meta-analyysiin kaikkiaan 16, ja seurannan kohteina oli ollut mukana 22 erillistä väestöryhmää.  Tutkimukset olivat kattavia, sillä osanottajamäärät vaihtelivat 1 600–90 735 henkilön välillä. Eri tutkimuksia henkilöiden seuranta-aika vaihteli välillä 5.8–20.0 vuotta. Kananmunien kulutuksen ja sydäntautiriskien välillä ei väestötasolla havaittu yhteyksiä.

Koko aineistossa eniten kananmunia kuluttavaan ryhmään luettiin henkilöt, jotka syövät enemmän kuin yhden kananmunan vuorokaudessa. Vähiten munia kuluttavien ryhmässä syötiin alle yksi kananmuna viikossa, tai kananmunia ei käytetty ollenkaan. Verrattaessa eniten kananmunia syöneitä ja vähiten munia kuluttavia sydän- ja verisuonitautien kokonaisriski oli yli yhden munan päivittäin nauttivilla neljä prosenttia pienempi kuin vähiten tai ei koskaan munia kuluttavilla (suhteellinen riski = 0.96). Vastaavasti iskeemisen sydänkohtauksen riski oli kolme prosenttia pienempi, aivohalvauksen riski oli seitsemän prosenttia pienempi paljon kuin vähän tai ei koskaan kananmunia syöneillä. Sydäntautikuoleman riski oli puolestaan kahdeksan prosenttia pienempi (suhteellinen riski = 0.92) eniten munia syöneellä ryhmällä kuin vähiten kananmunia kuluttaneilla. Paljon kanamunia kuluttaneilla sekä sydän- ja verisuonitautien kokonaisriski että eritellyt kohtaus- ja halvausriskit olivat pienemmät kuin vähän tai ei koskaan munia kuluttaneilla, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Selvä poikkeus yleisestä johtopäätöksestä oli diabeetikoilla tehty havainto. Aikuistyypin eli tyypin 2 diabetesta sairastavilla paljon kananmunia kuluttaneilla potilailla sydän- ja verisuonitautien riski oli 69 prosenttia suurempi (suhteellinen riski = 1.69) kuin alle yhden munan päivässä tai ei koskaan kananmunia kuluttaneilla (http://ajcn.nutrition.org/content/98/1/146.abstract.