Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Kaupungissa asuva mustarastas aloittaa aauisen laulunsa noin puoli tuntia aikaisemmin kuin maaseudulla tai metsässä elävä lajikumppaninsa.

Kaupungissa asuva mustarastas aloittaa aamuisen laulunsa noin puoli tuntia aikaisemmin kuin maaseudulla tai metsässä elävä lajikumppaninsa.

Aikaisin aamulla herääviä ja keväiseen tai alkukesän luontoon ulos lähteviä kulkijoita ilahduttava usein linnunlaulu, äänekkäimpänä ja kauneimpana mustarastaan huilumainen sävel, joka kuitenkin kaikuu ilmoille eri aikoihin maaseudulla tai metsissä kuin kaupungeissa. Elämä taajamissa on muuttanut selvästi lintujen vuorokausirytmiä, josta selvimmin havaittavana merkkinä on laulun aamuinen aloittamisaika. Kaupunkilinnut aloittavat konserttinsa huomattavasti aikaisemmin kuin maaseutumaisessa tai metsäympäristössä asuvat lajikumppaninsa. Tällainen aikataulun muutos on osoitus niin kutsutun sisäisen kellon uudelleen säätämisestä.

Saksalaisen Max Planck Institute for Ornithology -tutkimuslaitoksen tutkijan Davide M. Dominonin johdolla Proceedings of the Royal Society B, Biological Sciences -tiedelehdessä 5.6.2013 julkaistussa tutkimuksessa verrattiin Münchenin kaupungissa sekä noin 30 kilometrin etäisyydellä metsäisessä elinpiirissä asuvia mustarastaita (Turdus merula), joiden laamuisen laulun alkamisajat kirjattiin tarkoin. Laulun aloitusajat sekä laulutuokion kestoaika rekisteröitiin lintuihin kiinnitettyjen pienten, 2.2-grammaisten radiolähettimien avulla.

Vertailu osoitti, että kaupungistuneet mustarastaat aloittavat laulun keskimäärin 29 minuuttia aikaisemmin kuin metsissä samanlaiset säkeet ilmoille kajauttavat lajikumppaninsa, ja kulloisenkin laulusesongin kesto oli kaupunkilinnuilla 6 minuuttia pitempi kuin maalaisserkuilla. Mutta onko tällainen ero vain meluisan ja myös valo-oloiltaan poikkeavaan kaupunkiin juuri niihin hetkiin sopeutumista, onkin jo vaikeammin selvitettävä kysymys. Tätä varten tutkijat siirsivät sekä kaupungissa eläneitä että metsäisen elinympäristön mustarastaita suljettuihin ja pimennettyihin ja tasaisen hämärinä pidettyihin koetiloihin, joissa linnuilla ei voinut olla minkäänlaista käsitystä vuorokauden ajasta. Ja täälläkin lintujen laulusuoritusten aloitus- ja kestoajat rekisteröitiin vastaavasti kuin luonnonoloissa. Eikä ratkaisevaa muutosta luonnolliseen rytmiin tapahtunut perinpohjaisesta elinympäristön vaihdoksesta huolimatta.

Vakio-oloissa voitiin varmistaa, että kaupunkilintujen sisäinen 24 tunnin vuorokausi eteni 50 minuuttia nopeammin kuin metsäympäristöön sopeutuneilla mustarastailla. Jatkuvassa hämärässä pidettyjen mustarastaiden vuorokausirytmi sekosi ja heikkeni koeoloissa pahemmin kuin luonnollisessa metsäympäristössä asuneilla lajikumppaneillaan. Kaupunkilinnuilla sisäinen kello muuttui vakio-olosuhteissa selvästi epäsäännöllisemmäksi kuin metsissä asuneilla rastailla.

Varsin nopeasti muuntautuva sisäinen kello saattaa olla eduksi kaupungeissa asuville mustarastaille, joiden kotipaikoilla ympäristöolosuhteet voivat muuttua radikaalistikin huomattavasti nopeammin ja useammin kuin jokseenkin vakioina pysyvissä maaseutu- tai metsäoloissa, Dominoni ja kumppanit päättelevät.  Mutta toisaaalta vuorokausirytmin nopeutuminen voi olla linnuille vakava haittakin. Toistaiseksi ei tiedetä, onko kaupunkielämään liittyvä vähentynyt unen unen/levon määrä heikentänyt cityrastaiden elinvoimaa. Ainakin teoriassa tällaisen muutoksen voi olettaa lisäävän fysiologista stressiä ja pahimmillaan ehkä jopa lyhentävän elinikää. Mitään näyttöä tällaisista muutoksista ei kuitenkaan nykytutkimuksen ja -tietämyksen mukaan ole. Tutkimatta on myös se, onko kaupunkielämä vaikuttanut ihmisten biologiseen kelloon samalla tavalla kuin mustarastaille on käynyt. Unen määrä on kyllä varmasti vähentynyt nykyisen elämänmenon myötä.

Mainokset