Avainsanat

, , , , , ,

Yhtenäiseltä vaikuttava kielon kasvusto on monimuotoinen kokonaisuus, joka koostuu perinnöllisesti yhtenäisestä kloonista, sekä suvullisesti siementen kautta syntynistä yksilöistä.

Yhtenäiseltä vaikuttava kielon kasvusto on monimuotoinen kokonaisuus, joka koostuu perinnöllisesti yhtenäisestä kloonista, sekä suvullisesti siementen kautta syntynistä yksilöistä.

Kielo (Convallaria majalis) on yksi alkukesän arvostetuimpia kukkia, mutta harva taitaa tuntea tämän kansalliskukkamme yksityiselämän salaisuuksia. Kieloa tapaa multavilla metsämailla suurina, yhtenäisinä kasvuina, jotka ovat syntyneet voimakkaasti leviävän maanalaisen juurakkoverkoston avulla. Kasvullinen levittäytyminen juurakoiden kautta ei kuitenkaan ole kielolle ainoa tapa lisääntyä – muutenhan kauniit ja hyväntuoksuiset kukat olisivat tarpeettomia. Kasvin lisääntymisessä kukkien ja maanalaisten juurakoiden tehtävät ovat hieman erilaiset, eikä kielon lisääntymisstrategioiden yksityiskohtia ole kovin hyvin tunnettukaan. Tuoreessa belgialaisessa tutkimuksessa selvitetään kahden lisääntymistavan välisiä yhteyksiä, jotka osoittavat kielon tarvitsevan molempia – ja hyötyvän kahdesta lisääntymisstrategiastaan.

Leuvenin yliopiston Biologian laitoksen tutkijan Katrien Vandepitten johdolla Annals of Botany -tiedelehden kesäkuun 2013 numerossa julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kielon suvuttomasti eli kasvullisesti syntyneiden, lähekkäin maasta kohoavien ja syntytapansa seurauksena perinnöllisesti yhtenäisten versojen sekä kasvustossa kukkivien versojen siementuotantoa. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, kuinka monet yksittäisen verson kukista ovat saaneet hedelmöittävän siitepölyn samasta ”isäkukasta”. Lisäksi selvitettiin yksityiskohtaisemmin siitepölyn lähdettä eli sitä, kuinka suuri osa kasvuston kukista pölytettiin ”oman kasvuston” ulkopuolelta tulleella siitepölyllä. Kielo voi pölyttää kukkansa myös itse, mutta ristipölytys on vallitseva hedelmöittämisen muoto.

Itsepölytysmahdollisuudesta huolimatta ristipölytys on kielon kukissa vallitseva hedelmöittymisen muoto. Belgialaisen tutkimuksen kasvustossa hedelmöittyneistä kukista 91 prosenttia oli saanut siitepölyn muista kukista. Eikä ”isäkukka” ollut läheskään aina samassa tai naapuriversossa. Kasvuston ulkopuolelta tulleella siitepölyllä hedelmöitettiin 27 prosenttia seurantakasvuston pölyttyneistä ja siementä tuottaneista kukista.

Kielo valittiin Yleisradion järjestämässä kansanäänestyksessä Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967.

Kielo valittiin Yleisradion järjestämässä kansanäänestyksessä Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967.

Vaikka pölyttäjähyönteiset liikkuvat versossa kukasta kukkaan, yksittäisen verson kukista vain noin puolet hedelmöittyy saman ”isäkukan” siitepölyllä. Belgialaisessa aineistossa yksittäisen verson kukista keskimäärin 53 prosenttia oli pölyttynyt saman isäkasvin siitepölyllä.

Juurakoiden avulla tapahtuvan kasvullisen leviämisen seurauksena olettaisi kieloyhdyskunnan jäsenten olevan geneettisesti identtisiä eli kasvien kuuluvan saman klooniin. Kasvustoissa on kuitenkin paljon kukkia tuottavia versoja, ja kukkien hedelmöittymisasteet ovat korkeita. Ja kun kasvuston ulkopuolelta tulevan siitepölyn osuuskin on suuri, kieloyhdyskuntien geneettinen monimuotoisuus on oletettua suurempi, belgialaistutkijat osoittivat.

Kansalliskukkamme kasvaa käytännöllisesti katsoen koko Suomen alueella, parhaiten rehevillä ja aurinkoisilla lehtomailla. Kaunis kukka on niin suosittu, että kieloja on siirretty paljon metsistä myös puutarhoihin, ja leikokukkana kielo on yksi arvostetuimmista. Kieloon on kuitenkin syytä suhtautua varovaisen kunnioittavasti, koska kasvi on kaikilta osiltaan myrkyllinen (Kielo – Lehmänkieli on kesän merkki. Tiedebasaari 31.5.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/05/31).

Mainokset