Avainsanat

, , , , , ,

Kaivostoiminta muuttaa ja jopa tuhoaa luontoarvoja peruuttamattomasti. James Price Point, Western Australia.

Kaivostoiminta muuttaa ja jopa tuhoaa luontoarvoja peruuttamattomasti. James Price Point, Western Australia.

Ihmisen suorat ja epäsuorat vaikutukset uhkaavat useiden – tai ilmeisesti jopa kaikkien – säilytettäviksi tarkoitettujen suojelualueiden tilaa ja suojeltavien arvojen säilymistä. Epäsuoria, kaikkeen elollisen ja elottomaan luontoon vaikuttavien tekijöitä ovat ilmastonmuutos sekä ilman kautta leviävät haitalliset päästöt ja haitta-aineiden laskeumat. Suorista uhkatekijöistä tunnetuin ja yleisimmin suojeluarvoja heikentävää toimintaa ovat metsien hakkuut, jotka ovat etenkin sademetsien hävityksessä lähes päivittäinen uutisaihe. Vakavia – ja metsien hakkuista poiketen – ehdottomasti peruuttamattomia ovat kaivostoiminnan vaikutukset, joista ei puhuta julkisuudessa läheskään niiden todellista merkitystä vastaavasti. Uuden kattavan selvityksen mukaan kaivoksia on suojelualueilla ja niiden välittömässä naapurissa todella paljon. Tosin kyllä keskustelu esimerkiksi Suomen Lapin kaivoshankkeista sekä Talvivaaran ja muiden jo toimivien kaivosten vaikutuksista ylittää ikävän usein uutiskynnyksen.

Englantilaisen Exeterin yliopiston Ympäristön ja kestävän kehityksen tutkimuksen instituutin tutkijan América P. Duránin johdolla Biological Conservation -tiedelehden huhtikuun 2013 numerossa ilmestyneessä maailmanlaajuisessa selvityksessä kartoitettiin lainvoimaisten suojelualueiden rajojen sisällä toimivien sekä 10 kilometrin etäisyydellä suojelualueista toimivien kaivosten määriä eri mantereilla. Mukaan otettiin neljän tärkeimmän kaivannaisen – bauksiitin (alumiinin), raudan, kuparin ja sinkin – louhintaan keskittyvät kaivokset.

Neljän päämetallin kaivoksista 7 prosenttia toimii suojelualueilla, ja lisäksi 27 prosenttia kaivoksista sijaitsee korkeintaan 10 kilometrin etäisyydellä suojelualueista. Maailman kaikkien maa-alueilla sijaitsevien suojelualueiden pinta-alasta kuuluu kohteisiin, joiden rajojen sisäpuolella harjoitetaan kaivostoimintaa, ja 10 kilometrin etäisyydellä kaivoksista sijaitsevien suojelualueiden yhteispinta-ala kattaa lähes 14 prosenttia maailman kaikkien luonnonsuojelualueiden alasta.

Kaivostoiminnan vaikutukset ulottuvat suorien paikallisten muutosten lisäksi laajalle alueelle louhosten tai kaivosten ympäristöön jätevesi- ja ilmansaatepäästöjen leviämisen kautta. kaivostoiminnan haitoista kärsivät tietysti ensimmäisenä paikalliset alkuperäisen luonnon eliöt sekä mahdollisesti kodeistaan muuttamana joutuneet ihmiset. Mutta kemikaali- ja pölypäästöjen vaikutukset ulottuvat kymmenien ja jopa satojen kilometrien etäisyydelle ja voivat olla myös terveydellinen riski ihmisillekin (Kaivostoiminnoista ympäristöön leviävät päästöt lisäävät useiden syöpäsairauksien riskiä. Tiedebasaari 7.8.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/08/07).