Avainsanat

, , , , , ,

Vertailussa edelliseen, vuoden 2009 pandemian aiheuttaneeseen lintuinfluenssaan nykyinen virus näyttää olevan heikommin leviävä

Fretti ei ehkä näytä ihmiskokeiden osallistujalta, mutta influenssaviruksien tartuntojen seurannoissa nämä pikkupedot ovat osoittautuneet tehokkaiksi malleiksi. Ja nyt nämä mallit osoittavat, että uusi lintuinfluenssavirus voi olla lähellä muotoa, josta tulisi maailmanlaajuinen ongelma myös ihmisille.

Fretti ei ehkä näytä ihmiskokeiden osallistujalta, mutta influenssaviruksien tartuntojen seurannoissa nämä pikkupedot ovat osoittautuneet tehokkaiksi malleiksi. Ja nyt nämä mallit osoittavat, että uusi lintuinfluenssavirus voi olla lähellä muotoa, josta tulisi maailmanlaajuinen ongelma myös ihmisille.

Epätietoisuus itäisessä Kiinassa suurta huomiota ja huolta aiheuttaneen uudentyypisen lintuinfluenssan aiheuttavan H7N9-virusmuodon mahdollisesta leviämisestä ihmisestä toiseen on estänyt arvioita todellisen maailmanlaajuisen epidemian eli pandemian kehittymisestä. Sekä Kiinan terveysalan viranomaiset että Maailman terveysjärjestö (WHO) ovat toistuvasti kertoneet, ettei mitään näyttöä suorasta tarttumisesta ihmisten välillä ole. Varsinkin Shanghaissa perheiden jäsenten samanaikainen sairastuminen ilman yhteistä ulkopuolista, linnuista tullutta tartuntamahdolllisuutta on kuitenkin pitänyt epäilyt suorasta tartuntamahdollisuudesta jatkuvasti esillä. Nyt kuolleesta ihmisuhrista otetun viruksen kanssa tehdyt kokeet osoittavat, että H7N9 -lintuinfluenssavirus voi levitä – ja leviää ilmeisen helposti – myös suoraan nisäkäsyksilöstä toiseen saman lajin yksilöön. Arvovaltaisessa Science-tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 23.5.2013 julkaistut  kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten asiantuntijoiden yhteiset kokeet tehtiin freteillä, joita on aikaisemminkin paljon käytetty influenssavirusten tarttumis- ja kulkeutumismekanismien selvityksissä. Valitettavasti kokeet osoittivat vieläkin pahempaa. H7N9-virus levisi koeoloissa myös ilman kautta tartuntaa kantaneesta fretistä lähellä mutta erillään pidettyihin fretteihin. Näiden tulosten perusteella mahdollisuus viruksen tarttumisesta joko jo nykymuodossaan tai vain vähän muuntuneena myös ihmisten välillä tuntuu aikaisempaa todennäköisemmältä.

Hong Kongin yliopiston Kansanterveystieteen tutkijan Guan Yin johdolla Science-tiedelehdessä 24.5.2013 julkaistussa tutkimuksessa käytettiin Shanghaissa H7N9-tartunnan jälkeen keuhkokuumeeseen menehtyneestä potilaasta otettuja lintuinfluenssaviruksia, joita istutettiin koe-eläiminä käytettyjen frettien nenän limakalvoille. Kokeessa oli kaksi osaa, joista toisessa viruksilla tartutettuja frettejä pidettiin samassa häkissä ”puhtaiden” frettien – eli virusta kantamattomien lajitoverien – kanssa. Rinnakkaisessa järjestelyssä H7N9-tartunnan saaneiden frettien vierellä pidettiin omissa häkeissään – lähellä mutta ilman suoraa fyysistä kontaktimahdollisuutta – muuten täysin vertailukelpoisia frettejä. Koe osoitti, että H7N9-virus levisi frettien välillä sekä suoraan että ilman kautta.

Samassa häkissä tartunnan saaneiden frettien kanssa lähtötilanteessa viruksettomat fretit saivat kaikki H7N9-tartunnan, mikä on vakuuttava todiste lintuinfluenssaviruksen suorasta leviämisestä nisäkkäiden välillä. Mutta virustartunnan sai myös kolmasosa niistä lähtötilanteessa ”puhtaista” freteistä, jotka elivät lähellä mutta kuitenkin erillään olevassa häkissä. Tämä tartunta puolestaan osoittaa,että H7N9-lintuinfluenssavirus oli levinnyt ilman kautta saman lajin nisäkkäiden välillä.

Uuden lintuinfluensaviruksen, A(H7N9) -tyypin tarttuvuutta verrattiin maailmanlaajuisen epidemian vuonna 2009 aiheuttaneen A(H1N1) -viruksen leviämiskykyyn. Edellisen frettikokeen rinnakkaistestissä eläimille tartutettiin H1N1-virus, joka tarttui kaikkiin samassa häkissä olleisiin eläimiin ja myös kaikkiin naapurihäkissä – ilman suoraa kontaktia – pidettyihin fretteihin. Lintuinfluenssavirusten tarttumisyleisyyden perusteella voidaan päätellä, että H7N9-virus ei leviä yhtä tehokkaasti kuin vuoden 2009 pandemian aiheuttanut H1N1-tyyppi.

Kiinalais-amerikkalaisissa eläinkokeissa testattiin H7N9-viruksen kykyä tarttua ja levitä myös sikojen välillä. Keinotekoisesti lintuinfluenssaviruksella tartutettujen sikojen kanssa eläneillä tai lähietäisyydellä mutta erillään olleilla sioilla ei virusta tavattu. Tämä koe on tärkeä siksi, että sika on hyvin todennäköisesti se eläin, jossa eläimillä tavattavat influenssavirukset muuttuvat ihmisiin ja ihmisestä toiseen tarttuviksi muodoiksi. H7N9-viruksella tällaista muutosta ei näytä ainakaan vielä tapahtuneen. Riski on kuitenkin suuri, sillä juuri tätä reittiä vuoden 2009 pandemian aiheuttaneen viruksen muuntautumisenkin osoitettiin tapahtuneen (http://www.sciencemag.org/content/early/2013/05/22/science.1239844.abstract?sid=14152fc2-31f2-4da4-92df-6ae37c15cdd8

Huolestuttavaksi havainnot tekee paitsi H7N9-viruksen suora ja ilman kautta todettu leviäminen nisäkkäiden välillä myös viruksen ”näkymättömyys”. Kokeen kuluessa todettiin, että tartunnan saaneilla freteillä ei havaittu kuumetta tai mitään muitakaan sairastumisen oireita ainakaan vuorokauteen H7N9-tartunnasta. Oireettomina eläimet – ja myös ihmiset – voisivat siten siirtää tartuntoja kenenkään huomaamatta.

Lintutoreilla myytävä siiipikarja on osoittautumassa Kiinassa jo kymmeniä ihmisiä tappaneeksi epidemiaksi yltäneen H7N9-lintuinfluenssan lähteeksi.

Lintutoreilla myytävä siiipikarja on osoittautumassa Kiinassa jo kymmeniä ihmisiä tappaneeksi epidemiaksi yltäneen H7N9-lintuinfluenssan lähteeksi.

Ihmisiin tarttuneen A(H7N9)-lintuinfluensaviruksen lähdettä ei ole voitu varmistaa, mutta jo epidemian alusta alkaen vahvat epäilyt ovat kohdistuneet toreilla myytävään siipikarjaan. Ainakin yhdessä tapauksessa, virustartuntaan menehtyneen naisen kuolemassa, H7N9-virus on jäljitetty shanghailaisella torilla myynnissä olleisiin lintuihin, joiden kanssa uhri oli ollut tekemisisä. Tapauksen yksityiskohdat on julkaistu tuoreeltaan New England Journal of Medicine -lääkärilehden verkkopainoksessa (doi: 10.1056/NEJMoa1305584).

Tätä kirjoitettaessa (27.5.2013) H7N9-lintuinfluenssaviruksen laboratoriomäärityksellä varmistetun  tartunnan saaneiden ihmisten lukumäärä on 130. Tartunnan saaneista 36 ihmistä on menehtynyt viruksen aiheuttamaan sairauteen, yleensä keuhkokuumeeseen.

Aikaisemmin ihmisiltä tuntematon H7N9-lintuinfluenssaviruksen tartunta ihmisiin todettiin ensimmäisen kerran Kiinan suurimmassa kaupungissa Shanghaissa maaliskuun 2013 lopulla (Uuden tyypin lintuinfluenssavirus löytyi Kiinassa: Kolme tartunnan saanutta – kaksi kuollutta, yksi kriittisessä tilassa. Tiedebasaari 1.4.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/04/01