Avainsanat

, , , , , , , , ,

Ranskankieli ja englanninkieli ovat viimein lähentymässäRanskassa, ainakin yliopistomaailmassa.

Ranskankieli ja englanninkieli ovat viimein lähentymässä Ranskassa, ainakin yliopistoissa.

Ranska tunnetaan ja on aina tunnettu maana, joka on ylpeä omasta kielestään. Perusteita kansallisten arvojen korostamiselle on tietysti kaikilla kansoilla, mutta Ranskassa oman kielen mustasukkainen vaaliminen ja muiden kielten hyljeksiminen ovat menneet pitemmälle kuin ehkä missään muualla. Perusteita käytännölle on paitsi kansallisen ylpeyden ja perinteiden vaalimisessa myös laajassa siirtomaaverkostossa sekä traditiossa, jossa ranska on ollut yksi kansainvälisen diplomatian pääkielistä. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Nuoret ovat internet-sikakaudella jatkuvasti tekemisissä englanninkielisen maailman kanssa, ja sekä EU-jäsenyys että turistien virta pakottaa ranskalaisia käyttämään ja hyväksymään muidenkin kielten olemassaoloa ja jopa käyttämään muita kieliä. Uusimpana käänteenä on maan parlamentin alahuoneen kanta englanninkielien osuuden lisäämisestä ranskalaisissa yliopistoissa.

Ranskan kaksikamarisen parlamentin alahuoneessa eli Kansalliskokouksessa käytiin 23.5.2013 parituntinen ja varsin kiivassanainen keskustelu kielipolitiikasta. Englanninkielen aseman parantamista ja englannin käytön lisäämistä korkeakouluissa vaativat etenkin hallitusvaltaa pitävät puolueet, mutta vastustajiakin löytyi.

Keskusteluun toi kiivaita sävyjä oikeisto-oppositioon lukeutuva UMP-puolue, joka puolusti ranskan ylivaltaa ja ainutlaatuisuutta sanomalla, että linjasta lipsuminen (eli englanninkielen hyväksyminen) johtaisi ranskalaisen identiteetin murenemiseen pala palalta. Hallitusvaltaa pitävät vasemmisto- ja keskustavoimat kuitenkin puolsivat voimakkaasti englannin aseman parantamista yliopistoissa. Perusteina olivat sekä kansainvälisen yhteistyön tehostaminen että ulkomaisten opiskelijoiden saaminen Ranskan korkeakouluihin. Jos englannin asema vahvistetaan, muutoksella voidaan nostaa ulkomaalisten opiskelijoiden osuus ranskalasissa yliopistoissa nykyisessä 12 prosentista 15 prosenttiin, kielipolitiikan laajentamista puolustanet ja äänestyskesä voitolle päässeet puolueet korostivat.

Lopulta parlamentin alahuoneen kädennostoäänestyksessä englanninkielen lisäämistä vaativa kanta voitti. Päätös vaatii vielä parlamentin ylemmän kamarin eli senaatin hyväksynnän, mutta tämä lienee varmistettu, sillä senaatissa enemmistö on kielipolitiikan laajentamista vaativilla hallituspuolueilla.

Ranskankielen vaaliminen on kansallisesti herkkä ja tunteita nostattava asia, johon ei helposti saada muutoksia. Poliittisen opposition lisäksi englanninkielen aseman vahvistamista yliopistoissa vastustettiin monilla tahoilla – myös tieteen ja kielen lippulaivana pidettävässä, vuonna 1635 perustetussa Ranskan Akatemiassa (Adademie Francaise) (http://www.france24.com/en/20130523-french-parliament-approves-plan-more-english-courses-universities).

Mainokset