Avainsanat

, , , , , , , ,

Muuttohaukat löytävät kalliojyrkänteiden kaltaisia pesimäpaikkoja myös suurkaupungeista, kunhan linnuille annetaan mahdollisuus myrkyttömään elämään. Pariisisa petolinnut saivat kolme poikasta Eifeltornin naapurissa.

Muuttohaukat löytävät kalliojyrkänteiden kaltaisia pesimäpaikkoja myös suurkaupungeista, kunhan linnuille annetaan mahdollisuus myrkyttömään elämään. Pariisisa petolinnut saivat kolme poikasta Eifeltornin naapurissa.

Uhanalaisiin lintulajeihin lukeutuva, Suomessakin hyvin harvinaisena tavattava muuttohaukka (Falco peregrinus) on varsin sopeutuvainen laji, joka pesii luonnossa kalliojyrkänteillä mutta löytää vastaavia asuinympäristöjä myös kaupunkien rakennuksista. Lajia tavataan useissa maailman suurkaupungeissa, ja uusimpana uutisena kerrottiin muuttohaukan pesinnän onnistuneen Pariisissa, lähellä kaupungin merkittävintä matkailukohdetta Eifel-tornia.

Muuttohaukkapari sai kolme poikasta tekopesässä, joka oli rakennettu 130 metriä korkean tornin huipulle. Kaksi poikasista kuoriutui 25.4.2013, ja yksi poikanen lisää näki päivänvalon pari päivää myöhemmin. Sittemmin kaupungilla on nähty huimia suorituksia, kun muuttohaukkaisä on pyydystänyt jälkeläisilleen ravintoa syöksymällä pahaa-aavistamattomien kesykyyhkyjen eli pulujen kimppuun syöksymällä jopa 300 kilometrin tuntinopeudella. Jos vastakuoriutuneiden kehitys etenee normaalisti, poikaset ovat lentokykyisiä kesäkuun lopulla.

Muuttohaukkapari havaittiin Eifeltornin lähiseuduilla jo vuonna 2011, mutta pesintään linnut ryhtyivät vasta, kun niille oli kevääksi 2013 rakennettu tekopesä (http://www.iol.co.za/scitech/science/environment/first-falcons-born-in-paris-since-19th-century-1.1509089).

Muuttohaukat ovat ravintoketjun huipulla olevia petoja, joihin monenlaiset hitaasti hajoavat, ihmisen valmistamat ja luontoon päästämät ympäristömyrkyt rikastuvat. Etenkin torjunta-aine DDT:n rikastumisen seurauksena muuttohaukkojen poikastuotanto romahti kaikilla elinalueillaan 1900-luvulla, mutta nyt laji on toipumassa pahimmasta ahdingostaan. Ympäristömyrkkyjen valmistuksen ja käytön rajoitukset ja kellot ovat auttaneet paitsi muuttohaukkoja, myös monia muita petoja, muun muassa Pohjolan suuria petolintuja kuten merikotkia sekä Itämeren hylkeitä (Luonnon puhdistuminen on palauttanut ympäristömyrkyistä kärsineiden Pohjolan eläinten lisääntymiskyvyn. Tiedebasaari 6.11.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/11/06).

Muuttohaukat olivat tavallisia ja runsaslukuisia kaupunkilintuja Pariisissakin vielä 1800-luvulla, ja näitä komeita petolintuja nähtiin pesimässä muun maussa kuuluisan Norte Damen katedraalin torneissa. Kevään 2013 uutinen onkin odotettu mutta kauan kaivattu tieto. Edellinen varmuudella todettu muuttohaukan pesintä Pariisissa tapahtui 1800-luvun lopulla.

Mainokset