Avainsanat

, , , , , ,

Karjatalouden keskittyminen suuriin yksiköihin, joissa eläimiä ruokitaan antibiooteilla, voivat levitttää vastustuskykyisiä bakteereja myös lähiympäristössä asuviin ihmisiin.

Karjatalouden keskittyminen suuriin yksiköihin, joissa eläimiä ruokitaan antibiooteilla, voivat levitttää vastustuskykyisiä bakteereja myös lähiympäristössä asuviin ihmisiin.

Pahamaineisena ”sairaalabakteerina” surullisen kuuluisaksi kautta maailman tullut, useimmille antibiooteille vastustuskykyisen Staphylococcus aureus -bakteerin MRSA-muoto on jo nyt vakava ongelma, mutta bakteerin yhteys eläimiin saattaa tuoda jatkossa vieläkin ikävämpiä yllätyksiä. MRSA on lyhennys sanoista metisilliini-resistenssi Staphylococcus aureus. Metisilliini on yksi vahvimmista  antibiooteista, jota vastaan MRSA-bakteeri on kehittänyt täydellisen vastustuskyvyn. Bakteerien antibioottiresistenssi eli kyky sietää lääkeaineita, on laajentunut monista syistä, joista tärkein on liiallinen antibioottilääkkeiden käyttö sekä ihmisten että tuotantoeläinten hoidossa. Resistenssiongelmaa vaikeuttaa se, että monet tauteja aiheuttavat mikrobit – myös MRSA – voivat levitä edestakaisin ihmisten ja karjan ja/tai lemmikkien välillä, ja näissä siirroissa mikrobien rakenne voi muuttua (Vaarallinen MRSA-”sairaalabakteeri” kehittyi karjassa, joka sai tuolloin vielä antibiooteilla hoidettavisa olevan bakteerimuodon ihmiseltä. Tiedebasaari 23.2.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/02/23).  Jo pitkään on tiedetty, että karjatiloilla asuvat ja työskentelevät ihmiset voivat saada MRSA-tartunnan eläimiltä. Mutta antibioottiresistenssin yleisyyden seurauksena näyttää siltä, että suurten karjatilojen läheisyydessä asuvat sivullisetkin voivat saada bakteeritartunnan, vaikka eivät olisi milloinkaan suoraan tekemisissä tuotantoeläinten kanssa.

Yhdysvaltalaisen Johns Hopkins University -yliopiston tutkijan Beth J. Feingoldin johdolla Emerging Infectious Diseases -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa saatiin vahvistus tuotantoeläimistä sivullisiin leviävästä MRSA-bakteerista tutkimalla suurten karjatilojen lähipiirissä asuvia ihmisiä Alankomaissa.

Tätä nykyä S. aureus -bakteerista erotetaan erilaisia antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja. Yksi tällaisista muodoista on nimetty karjaan yhdistettäväksi eli LA-MRSA -bakteeriksi (Livestock-Associated-MRSA), joka eristettiin ja tunnistettiin ensi kerran vuonna 2003. Tätä bakteerimuotoa on tavattu karjatiloilla erityisesti naudoilta, sioilta ja siipikarjalta, mutta bakteeria esiintyy myös muilla eläimillä. Karjatilojen työntekijät ja tiloilla asuvat ovat todellinen riskiryhmä samaan MRSA-tartunnan.

Alankomaissa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että 42 prosenttia karjan kanssa työskentelevistä ihmistä kantoi LA-MRSA-bakteeria. Mutta viitteet bakteerin ”karkaamisesta” muuhun väestöön olivat niin vanhvat, että suurten karjatilojen läheisyydessä asuvien ja jatkuvasti työskentelevien ihmisten LA-MRSA -tilannekin haluttiin kartoittaa. Ja tulos oli hätkähdyttävä: Väestöllä ei ole ainoastaan mahdollisuus saada bakteeritartunta. Jopa enemmistö tilojen lähipiirissä asuvista, eläimistä erossa olevista ihmisistä kantoi karjaan yhdistettävää, antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria. Tutkimukseen valituilla karjatiloilla eläinmäärät olivat suuria, satoja tai tuhansia tuotantoeläimiä farmia kohti. Suurten nautakarjatilojen naapurissa asuvista ihmisistä peräti 76.9 prosenttia kantoi LA-MRSA-bakteeria. Suurten sikatilojen läheisyydessä bakteeria tavattiin 24.7 prosentilta ja lihantuotantoon kasvatettavia vasikoita pitävien suurtilojen naapurissa asuvista ihmisistä – joilla ei ollut suoria eläinkontakteja – LA-MRSA-tartunnan saaneita oli 24.1 prosenttia (http://wwwnc.cdc.gov/eid/article/18/11/11-1850_article.htm).

Ihminen saa karjaan liittyvän LA-MRSA -bakteerin helpoimmin ollessaan suorassa kontaktissa bakteeria kantavan eläimen kanssa, mutta myös mahdollisuus bakteerin kulkeutumisen ihmisten välillä on otettava huomioon riskejä arvioitaessa. MRSA-bakteeri ei onneksi tartu kovin helposti ihmisestä toiseen. Eläimistä bakteeri on kuitenkin ihmisiin siirtynyt, joten mikrobin kulkureitit olisi selvitettävä. Tätä nykyä näitä reittejä vasta arvaillaan. Mahdollisuuksia on monia. LA-MRSA voi levitä bakteerista saastuneelta karjatilalta suoraan ihmisiin ja tätä kautta ympäröivään yhdyskuntaan. Epäsuoria leviämismahdollisuuksia on niitäkin lukuisia. On epäilty – mutta ei toteen näytetty – että bakteeri voisi levitä lihatuotteiden välityksellä. Muita mahdollisuuksia ovat karjatilojen jätteet, sillä jätevesistä on yleisesti tavattu MRSA-bakteeria, joka erittäin sitkeä säilymään myös luontoon levittyään  (Bakteerien antibioottiresistenssi säilyy vuosia lääkeainealtistusten jälkeenkin. Tiedebasaari 7.3.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/03/07). Hyvin vaaralliselta mahdollisuudelta kuulostaa Kiinassa siipikarjatilojen tutkimuksissa tehty havainto, jonka mukaan MRSA voi levitä tiloilta ympäristöön myös ilmavirtausten mukana (Vaarallisen Staphylococcus aureus -bakteerin antibiooteille vastustuskykyinen muoto voi levitä myös ilman kautta; Tiedebasaari 28.6.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/06/28).

LA-MRSA on varsinkin Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan suurtiloilla todettu niin yleiseksi ja vakavaksi ongelmaksi, että ihmisten tartuntamahdollisuutta on alettu seurata systemaattisesti. Ainakin Alankomaiden sairaaloissa on jo vuodesta 2006 lähtien systemaattisesti tutkittu LA-MRSA-testit karjatiloilla työskenteleviltä tai asuvilta ihmisiltä. Vastaavia testejä asiantuntijat suosittelevat muuallekin alueille, joilla on erittäin suurten karjatilojen keskittymiä.

Mainokset