Avainsanat

, , , , , , , , , , , , ,

Kalatiskillä kannattaa asioida mahdollisimman usein jos tahtoo pysyä terveenä ja pitää painonsa kurissa.

Kalatiskillä kannattaa asioida mahdollisimman usein, jos tahtoo pysyä terveenä ja pitää painonsa kurissa.

Kalaravinnon terveelliset vaikutukset etenkin sydän- ja verenkieroelimistön sairauksien estäjänä sekä useiden muiden niin fyysisten kuin henkisten ominaisuuksien parantajana ovat kiistattomat ja sadoissa pätevissä tutkimuksissa todistetut. Eniten huomiota niin julkisessa sanassa kuin tieteellisessä kirjallisuudessa ovat saaneet rasvaisista kalalajeista saatavien monityydyttymättömien, pitkäketjuisten rasvahappojen myönteiset vaikutukset. Kalojen rasvoista varsinkin omga-3-rasvahappoihin lukeutuvat dokosaheksaeenihappo (DHA) ja eikosapentaeenihappo (EPA) ovat olleet jo pitkään niin kutsutusti temppelin harjalla erinomaisten vaikutustensa ansiosta (Kalaruoat ja sydänkohtausriski: Hyvien rasvojen hyödyt ylittävät elohopean vaarat. Tiedebasaari 19.8.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/08/19).

Rasvaisen kalaravinnon säännöllinen, suositusten mukainen käyttö saattaa pelottaa painostaan huolehtivia ja varsinkin ylipaino-ongelmista kärsiviä kuluttajia. Lohduttavana tietona on ollut eläinkokeista saatu havainto, jonka mukaan DHA:n ja EPA:n runsas saati on vähentänyt kehon rasvan määrää ja siten estänyt lihomista. Ihmisillä vastaavia seurantaoja on tehty vain vähän, mutta erittäin laajaan seurantaan perustuva monikansallinen analyysi antaa hyvin myönteisen tuloksen kalansyönnin puolesta.

Tanskalaisen Aarhusin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkijan Marianne U. Jacobsenin johdolla British Journal of Nutrition -tiedelehden tammikuun 2013 numerossa julkaistu tutkimus perustuu yleiseurooppalaiseen, ravinnon ja syöpäsairauksien välisiä yhteyksiä selvittävään hankkeeseen. Kalaruoan kulutuksen ja kehon painoindeksin välistä yhteyttä selvittävässä tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 344 757 henkilöä, ja keskimääräinen seuranta-aika oli viisi vuotta. Kalaruokien kulutusta seurattiin vakioitujen kyselyjen avulla erikseen miehiltä ja naisilta. kalaruokien vuosittaisen kokonaiskäytön ja painoindeksin suhteita laskettiin erikseen (a) kalanruoan kokonaiskulutuksen, (b) vähärasvaisten kalalajien käytön ja (c) rasvaisten kalalajien käytön perusteella.

Miehillä kalan kokonaiskulutuksen tai eri tyyppisten kalojen syöntimäärien ja kehoin painoindeksin muutosten välillä ei havaittu mitään yhteyttä.

Naisilla kehon painon ja kalansyönnin välillä havaittiin vähäinen yhteys, kun laskettiin koko vuoden aikana syötyjen kalaruokien määrä. Keskimäärin – eli kaikki kalaruoat yhteenlaskettuina – päivittäin syöty 10 gramman kala-annos lisäsi vuodessa painoa 5.70 grammaa. Vastaava painon lisäys oli vähärasvaista kalaa syötäessä 2.23 grammaa ja runsasrasvaista kalaa syötäessä 11.12 grammaa.

Kalaruokien osuus lihomisriskiin on tanskalaisen suurtutkimuksen perusteella. 5-vuotisen seurannan alkutilanteessa normaalipainoisilla henkilöillä kalansyönnin osuus lihomisriskissä oli tilastollisesti vain 1–2 prosenttia riippumatta siitä, syötiinkö vähä- vai runsasrasvaista kalaa.

Mainokset