Avainsanat

, , ,

Merkittävää kohennusta mitattu Kreikassa, etenkin Ateenassa

Viiden miljoonan asuikkaan ja miljoonan auton Ateenan ilmanlaatu on heikompaa kuin eurooppalaisissa suurkaupungeisa yleensä. Merkittävää parannusta on kuitenkin tapahtunut viime vuosina, osin määrätietoisen ilmansuojelutyön´ ansiosta, mutta osansa on ollut myös taloudellsiella lamalla.

Viiden miljoonan asukkaan ja miljoonan auton Ateenan ilmanlaatu on heikompaa kuin eurooppalaisissa suurkaupungeissa yleensä. Merkittävää parannusta on kuitenkin tapahtunut viime vuosina, osin määrätietoisen ilmansuojelutyön ansiosta, mutta osansa on ollut myös taloudellisella lamalla.

Taloudellisen toimeliaisuuden ja energiankulutuksen välillä on selvä yhteys. Ja vastaavasti energian käytön ja ympäristön saastumisen/saastuttamisen välillä on niin ikään suora yhteys, vaikka osa – ja onneksi vuosi vuodelta laajeneva osa – energiantuotannosta onkin puhdasta. Suurissa linjoissa maailmanlaajuisen taloudellisen tilanteen ja energiankäytön sekä energian kulutuksesta aiheutuvan ilmakehän saastumisen välillä on kuitenkin selvästi osoitettavissa oleva yhteys. Tästä kytkennästä on loogisena seurauksena se julkisuudessa varsin vähälle huomiolle jäänyt seikka, että taantuma- ja lama-aikoina ilmakehään vapautettavien saasteiden päästöt vähenevät, mikä näkyy ilmanlaadun mittaustuloksissa. Vuonna 2008 vakavasti kaikkialla maailmassa talouselämää koetellut laskukausi näkyy laajoissa alueellisissa – koko Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa seuranneissa – havaintosarjoissa. Uusimpana näyttönä talouselämän alamäen sekä ihmisen että muun luonnon terveydelle myönteisestä yhteydestä seurattiin Kreikan ilmanlaatutilastoja vuosikymmenen kattavalla havaintosarjalla.

Ateenaa luonnehtii valitettavan usein suurkaupungin yllä leijuva punertavan sävyinensavusumu.

Ateenaa luonnehtii valitettavan usein suurkaupungin yllä leijuva punertavan sävyinen savusumu.

The Cyprus Institute -tutkimuslaitoksen ja Ateenan Akatemian Ilmakehän fysiikan ja ilmastotieteen keskuksen tutkijan Mihalis Vrekoussisin johdolla Geophysical Research Letters -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon julkaistussa tutkimuksessa esitetään satelliittihavaintoihin ja maa-asemilta saaduista mittauksista typpioksidien, häkäkaasun ja rikkidioksidin pitoisuuksia 2000-luvun alusta nykyhetkeen.

Havaintosarjassa näkyy selvästi aktiivisten ilmansuojelutoimien avulla aikaansaatu myönteinen – joskin hidas – kehitys havaintosarjan alussa, mutta vuodesta 2008 alkaen ilmansaasteiden pitoisuuksissa havaitaan huomattava ja nopea väheneminen koko Kreikan yllä. Erityisen suurta saastepitoisuuksien väheneminen on ollut Ateenan kaupunki-ilmassa. Merkittävin kohennus todetaan typpidioksidin (NO2) pitoisuuksissa, mikä on suora osoitus autoliikenteen vähenemisestä laman aikana. Ateenan yllä olevan ilmamassan keskimääräinen typpidioksidin pitoisuus on alentunut laman alkamisen jälkeen 2000-luvun alkuvuosien tilanteeseen verrattuna 30–40 prosentilla.

Ateenan ilmanlaatua mitataan jatkuvati, ja tulokset ovat nähtävillä reaaliaikaisina suurilla näyttötauluilla. Kuvan mittaukset rikkidioksidin, otsonin, typrikkidioksidin ja häkäkaasun pitoisuuksista ovat kertovat menneiden vuosien saastuneesta ilmasta. Laman heikentämvähentämän liikenteen ja teollisuustuotannon seurauksena useimmat arvot - tosin eivät otsonipitoisuudet - ovat alentuneet.

Ateenan ilmanlaatua mitataan jatkuvasti, ja tulokset ovat nähtävillä reaaliaikaisina suurilla näyttötauluilla. Kuvan mittaukset rikkidioksidin, otsonin, typpidioksidin ja häkäkaasun pitoisuuksista kertovat menneiden vuosien saastuneesta ilmasta. Laman vähentämän liikenteen ja teollisuustuotannon seurauksena useimmat arvot – tosin eivät otsonipitoisuudet – ovat alentuneet.

Päästöjen vähenemisen ja yleisen ilman puhdistumisen vastapainona on valitettavasti myös kääntöpuoli. Alailmakehän otsonipitoisuus on lamavuosinakin pysynyt korkeana. Tämä johtuu siitä, että normaalisti typen oksidit hapettavat otsonia, mutta näiden saasteiden vähennyttyä auringon säteilyenergian voimin ilmassa olevien hiilivetyjen ja happimolekyylien reaktioissa syntyvä otsoni (O3) jää pitemmäksi ajaksi ilmakehään. Otsoni on etenkin hengityselimistöä rasittava ja pahimmillaan myös silmiä vahingoittava kaasu.

Konkreettisina tuloksina Vrekoussis ja kumppanit osoittavat sekä ihmisen terveydelle haitallisten että luonnon happamoitumista aiheuttavien typpidioksidin (NO2), rikkidioksidin (SO2) ja hiilimonoksidin eli häkäkaasun (CO) pitoisuuksissa merkittävästi alenevan trendin. Ennen maailmanlaajuista taloustaantumaa Ateenan kaupunki-ilman NO2-pitoisuus aleni keskimäärin 0.3 tilavuuden miljardiosalla vuodessa (ppbv/vuosi), ja SO2-pitoisuus aleni keskimäärin 0.2 ppbv/vuosi. Taloudellisen taantuman iskettyä vuodesta 2008 lähtien kaupunki-ilman Typpidioksidipitoisuuden alenemistahti on ollut keskimäärin 2.3 ppb/vuosi, ja rikkidioksidipitoisuudessa aleneminen on ollut tasolla 0.7 ppb/vuosi.

Ateena on surullisen kuuluisa huonosta ilmanlaadusta, mutta kaupunki ja kaupunkilaiset ovat osittain syyttömiä ongelmiin. Ajoittain metropolin ilmaa pilaavat sekä viihtyisyyttä että terveyttä vaarantavat, eteläisten tuulien tuomat pölypilvet Afrikasta (Ateenan ilmaa pilaavan pölyn vakavin lähde Saharassa. Tiedebasaari 15.10.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/10/15/ateenan-ilmaa-pilaavan-polyn-vakavin-lahde-saharassa/