Avainsanat

, , , , , ,

 

Runsas oluenjuonti ja runsas tupakointi ennustavat ikävää seuraavaa aaamua.

Runsas oluenjuonti ja runsas tupakointi ennustavat ikävää seuraavaa aaamua.

Tupakointi ja alkoholinkäyttö liittyvät varsin usein toisiinsa. Monet varsinkin ravintoloissa tai baareissa satunnaisesti käytävät toteavat polttavansa tupakkaa yleensä vain juomisen yhteydessä.  Sekä tupakointi että runsas alkoholinkäyttö tiedetään terveyttä vaarantaviksi tavoiksi, mutta niiden samanaikainen harrastaminen aiheuttaa vielä ylimääräisen lisärasituksen. Runsas juominen ja runsas tupakointi ovat yhdistelmä, jonka seurauksena alkoholinkäytön aiheuttama päänsärky, pahoinvointi ja uupumus – arkikielellä krapula – on pahempi kuin edellisen illan tai vuorokauden aikana juodun alkoholimäärän perusteella voisi olettaa. Edes runsas alkoholinkäyttö ei aiheuta kaikille samanlaisia krapulaoireita, ja osa ryypiskelijöistä välttää tämän epämiellyttävän tilan kokonaan. Noin neljäsosalle niistä, jotka ovat juoneet tavalliselle kuluttajalle krapulan aiheuttavan määrän alkoholia, ei lainkaan kehity tätä seuraavan aamun/päivän ikävää jälkitilaa.  

Yksi alkoholinkäyttöä seuraavaa krapulaa pahentavista tekijöistä on juomisen kanssa samanaikainen – tai saman vuorokauden aikana harrastettu – runsas tupakointi. Näiden kahden paheen yhteisvaikutusta krapulan voimistajana selittävää mekanismia selvitettiin yhdysvaltalaisten opiskelijoiden juomis- ja tupakointitapojen tarkalla seurannalla.

Brown University -yliopiston tutkijan Kristina M. Jacksonin johdolla Journal of Studies on Alcohol and Drugs -tiedelehden tammikuun 2013 numerossa ilmestyneessä tutkimuksessa seurattiin yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöä, tupakointia sekä itse kirjattuja krapulan oireita päivittäisellä internetkyselyllä kaikkiaan kahdeksan viikon ajan. Alkoholin ja tupakoinnin lisäksi kyselyissä huomioitiin myös mahdollinen huumeiden käyttö seurantaviikkoja edeltäneen vuoden aikana (www.jsad.com/jsad/link/74/41).

Opiskelijat ilmoittivat päivittäin kaikki krapulaan liittyvien tai tätä tilaa muistuttavien oireiden esiintymisen ja voimakkuuden sekä edellisenä iltana/vuorokautena juodun alkoholin kokonaismäärän sekä edellisen vuorokauden aikana harrastetun tupakoinnin määrän. Alkoholinkäytön ja krapulan yhteyksien selvitetyissä otettiin erikseen tapaukset, joissa osallistujien veren alkoholipitoisuus juodun määrän perusteella vähintään 110 mg/dl sekä alkoholinkäyttö, josta veren pitoisuus jää oletettavasti tai varmasti alle tuon 110 mg/dl rajan. Tällaiseen veren alkoholipitoisuuteen tarvittava alkoholimäärä vastaa 5–6 oluen nauttimista nopeassa tahdissa. Yleisenä johtopäätöksenä koko aineistosta kävi kiistatta ilmi, että tupakointi alkoholin nauttimisen yhteydessä tai saman vuorokauden aikana harrastettu tupakointi lisäsi seuraavan aamun krapulan todennäköisyyttä sekä pahensi ilmaantuneita krapulaoireita. Mainittua runsaaksi luokiteltua juomista pienemmän alkoholimäärän nauttimisen ja krapulan yleisyyden ja/tai voimakkuuden sekä tupakoinnin välillä ei sen sijaan havaittu vastaava yhteyttä.

Runsaan juomisen – jonka seurauksena veren alkoholipitoisuus oli ollut maksimissaan vähintään 110 mg/dl sekä tupakoinnin samanaikainen tai saman päivän aikana harrastettu – lisäsi seuraavan aamun krapulan ilmaantumisriskin keskimäärin 2.37-kertaiseksi, ja vastaava lisäys havaittiin myös jo ilmaantuneiden krapulaoireiden voimakkuudessa.

Tupakoinnin ja alkoholin yhteisvaikutuksen ilmaantuvan tai pahenevan krapulatilan mekanismin yksityiskohtia ei tunneta, mutta tietyt aivojen toiminnat liittävät nämä nautintoaineet yhteen. Aikaisemmin muualla tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että alkoholi vaikutta samoissa aivojen reseptoreissa, joihin nikotiini vaikuttaa. Alkoholin ja nikotiinin samanaikainen vaikutus noissa reseptoreissa lisää aivojen tuottaman dopamiini-välittäjäaineen eritystä. Dopamiini tunnetaan mielihyvän tunteisiin liittyvänä yhdisteenä.

Krapula on varmasti kaikissa muodoissaan epämiellyttävä kokemus, mutta varmuutta ei ole siitä, aiheuttaako tuo tila aivoihin rakenteellisia vaurioita. Se on kuitenkin varmaa, että aivojen toimintaa krapula heikentää, joten esimerkiksi liikenteessä tai tarkkuutta vaativissa työtehtävissä krapulainen henkilö voi olla vaarallinen niin itselleen kuin muille, vaikka veren alkoholimäärä olisi jo alentunut laillisiin pitoisuuksiin.

Mainokset