Avainsanat

, , , , , , , , , , , ,

 

Susi menestyy nykyisin hyvin Keski-Euroopassa. Monien mielestä turhankin hyvin. Kuva: Kai Aulio.

Susi menestyy nykyisin hyvin Keski-Euroopassa. Monien mielestä turhankin hyvin. Kuva: Kai Aulio.

Sudet pelottavat petoihin tottumattomia ihmisiä niin Varsinais-Suomessa kuin Ranskan Alpeillakin. Aikanaan paikalliseen sukupuuttoon hävitetty susi (Canis lupus) palasi ”omin nokkinensa”, ilman ihmisen tietoista avustamista Ranskaan vuonna 1992. Ja peto on tullut jäädäkseen, kannan kehitys osoittaa. Nopeasti voimistunut susikanta on alkanut verottaa luonnossa laiduntavaa karjaa niin paljon, että vaatimukset petokannan perusteellisesta karsimisesta ovat voimistuneet. Tilastot näyttävät selkeästi, että puheet susien vahingollisuudesta karjatilallisille eivät ole tuulesta temmattuja.

Vuonna 2011 susien tiedetään tappaneen Ranskassa ainakin 5 000 lammasta, ja vuoden 2012 tammi-marraskuun välillä petojen saaliiksi oli joutunut 4 500 tuotantoeläintä. Karjan verotus on varsin suurta, sillä Ranskan koko susikanta on vain 250 yksilön vahvuinen, kertoi The Guardian Weekly -lehti 7.12.2012. Susia tavataan Ranskassa 12 hallinnollisella alueella eli départementissa. Vaatimukset susien tappamisesta ovat vaikea pala viranomaisille, sillä susi on suojeltu sekä Euroopan unionin vuoden 1992 direktiivillä että vuonna 1979 voimaan tulleen Bernin sopimuksen perusteella.

Karjatilallisten ohella myös luonnonsuojelun ammattilaiset ovat ihmeissään siitä, miten susien kanssa pitäisi toimia. Etelä-Ranskassa, Lozèren departementissa  sijaitsevan Cévennesin kansallispuiston johtaja Jean de Lescure on todennut, että susien läsnäolo vaarantaa kansallispuiston tavoitteet eläinkunnan monimuotoisuuden vahvistamisessa. Luonnonsuojelun ammattilaiset ovatkin jo julkisesti vaatineet, että Ranskaan on vahvistettava erityisvyöhykkeitä, joilta sudet pidetään poissa, ja lisäksi tarvitaan tarkat säännöt tilanteisiin, joissa susia on turvallisuuden takia ammuttava.

Karjatilalliset nostivat susikysymyksen kollektiivisesti esiin syyskuussa 2012 vaatimalla petomäärän merkittävää karsimista Lozèresta. Luonnonsuojelupiirit eivät vaatimuksia hyväksy vetoamalla alueen luonnonsuojelualueiden merkitykseen. Kansallispuistojen ydinalueet, joiden pinta-ala on vain yksi prosenttia Ranskan maa-alasta, ovat ainoita paikkoja, joissa kaikki luonnonvaraiset eläimet ovat täysin suojeltuja, suojelun puolustajat korostivat.

Ranskan Alppien alueen karjatilalliset kirjoittivat lokakuussa 2012 oman alueensa kansallis- ja luonnonpuistojen hallinnoille, että susikysymystä varten on perustettava eri osapuolia edustava toimielin päättämään yhteisesti sovittavista – ja yhteisesti hyväksyttävistä – toimista petokysymyksessä. Toimenpiteitä kaivataan kipeästi, sillä julkisuuteen on jo saatettu yksilöityjä vaatimuksia susien tappamisesta sekä erillisten susivapaiden vyöhykkeiden perustamisesta. Ja kuten meilläpäin on tavattu politiikan huipullakin sanoa: ”Jotain tarttis tehdä!”. Yhä voimistuva susikanta ja lammastalous eivät voi elää rinnakkain, jos nykyinen, säätelemätön ja hallitsematon meno Ranskan luonnossa jatkuu.

Mainokset