Avainsanat

, , , , , , , ,

Varhaislapsuuden elinolojen puhtauden mukaan eläinkontakti joko lisää tai vähentää sairastumisriskiä

Lapsen ja lemmikkieläimen yhteiselo voi olla hyvä turva lapsen tulevalle terveydelle.

Lapsen ja lemmikkieläimen yhteiselo voi olla hyvä turva lapsen tulevalle terveydelle.

Lemmikki- ja tuotantoeläinten kanssa elämisen vaikutuksista lasten, nuorten tai aikuisten allergiasairauksien tai astman ilmaantumiseen on paljon tutkimuksia, joista osa on todistellut eläinkontaktien suojaavan, osa puolestaan lisäävän sairastumisherkkyyttä. Varsinkin vastasyntyneiden ja hyvin nuorten lasten kontaktit lemmikkieläimin – kotona koiran ja/tai kissan kanssa elämiseen – on muun muassa suomalaisessa tutkimuksessa todettu lasten astmariskiltä suojaavaksi  tekijäksi. Useimmat selvitykset eläinkontaktien vaikutuksista lasten ja nuorten allergia- tai astmataipumuksiin on tehty niin kutsutuissa hyvinvointivaltioissa, joissa kotien ja muun elinympäristön hygieniataso on korkea. Hyvin vähän tietoa on kehittyvissä maissa ja puutteellisissa oloissa elävien lasten reaktiosta elinkontakteihin, jotka ovat yleisiä myös kehitysmaissa asuvilla.

Hollantilaisen akatemiaprofessori Bert Brunekreefin johdolla Epidemiology -tiedelehden syyskuun 2012 numerossa julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin lasten ensimmäisen elinvuotensa aikana kokeneiden kissa- ja koirakontaktien vaikutusta erikseen 6–7-vuotiailla lapsilla ja 13–14-vuotiailla nuorilla eri puolilla maailmaa ja hyvin erilaisissa oloissa. Yhteydet poikkesivat sekä eri ikäisillä lapsilla että eri eläinlajien aiheuttamien vaikutusten suhteen. Tavoitteena oli selvittää ensimmäisen elinvuotensa aikana kodeissaan joko kissan, koiran tai molempien kanssa eläneiden lasten sairastumista myöhemmässä elämän vaiheessa astmaan, sidekalvon tulehduksiin tai ekseemaan. Kotien eläinkontaktien lisäksi huomioitiin lasten iän, asuinpaikan (missä maassa/maanosassa), kotimaan kansalaisten tulotason (bruttokansantuote henkeä kohti) sekä 10 muun sairastumisriskiin mahdollisesti vaikuttavan muuttujan vaikutukset. Erityisenä painopisteenä olivat aikaisemmin hyvin vähän tutkitut kehittyvät maat.

Ensimmäisen elinvuoden aikana kissan kanssa eläminen lisäsi 6–7-vuotiailla, köyhissä maissa eläneillä lapsilla todettua astman, sidekalvon tulehduksen sekä ekseeman riskiä. Kouluikäisillä, 13–14-vuotiailla sen sijaan tutkimushetkellä vallinnut kissa- tai koirakontakti lisäsi hengitystiesairauksien ja ekseeman riskiä sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa.  Koko aineistossa, jossa olivat mukana kaikki tutkitut lapset eri puolilta maailmaa ja huomioitiin riskiin mahdollisesti liittyvät muuttujat, astmaan sairastumisen riski oli eläinten kanssa eläneillä lapsilla 17 prosenttia suurempi, nenätulehduksen riski oli 13 prosenttia suurempi, ja ekseeman riski oli puolestaan 38 prosenttia suurempi kuin ilman eläinkontakteja eläneillä ikätovereillaan.

Sairauksien ilmaantumisriskit olivat noita arvoja pienemmät, jos eläinkontaktin kohteena olivat olleet vain koirat. Ekseeman riskin todettiin lisääntyneen tapauksissa, joissa kotien eläinkontaktein olivat vain kissat.

Varhaislapsuuden eläinkontaktien vaikutuksista lapsen myöhempään sairastumisriskiin on julkaistu useita, toisinaan täysin vastakkaisiakin tutkimustuloksia. Esimerkiksi  Pediatrics-tiedelehdessä julkaistussa suomalaistutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen elinvuoden aikana lemmikin kanssa eläneille lapsille ilmaantui myöhemmin vähemmän hengitystieoireita ja -sairauksia kuin ilman eläinkontakteja kasvaneilla ikätovereillaan  (Kissa- ja koirakontaktit ensimmäisen elinvuoden aikana suojaavat lasta hengityssairauksilta. Tiedebasaari 20.7.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/07/20).

Erot myönteisten ja kielteisten vaikutusten välillä ovat osin odotettujakin, sillä lapsen elinympäristön hygieenisellä tasolla on ratkaisevan suuri vaikutus lapsen allergiariskiin. Konkreettisesti tämä on havaittu monissa kehittyneiden ja kehittyvien maiden lasten vertailuissa ja muun muassa ex-DDR:n ja Länsi-Saksan lasten välillä. ”Likaisemmissa” oloissa elämänsä alkuvaiheet viettäneillä lapsilla myöhemmin ilmaantuvien allergiasairauksien riski on vähäisempi kuin nykyisin ehkä jo liiankin puhtaissa oloissa kasvunsa aloittavilla lapsilla. Samankaltainen ero on havaittu maaseudulla – varsinkin karjatiloilla – ja kaupungeissa asuvien lasten välillä. Kotitilan tuotantoeläinten piirissä eläneillä lapsilla on vähemmän allergia- ja astmaoireita kuin kaupunkilaislapsilla.