Avainsanat

, , ,

Gluteenittoman tuotteen kansainvälisesti hyväksytty merkintä

Gluteenittoman tuotteen kansainvälisesti hyväksytty merkintä

Keliakiaa sairastavien on tarkoin selvitettävä kaikkien nauttimisensa elintarvikkeiden gluteenittomuus, koska vähäinenkin gluteeni-valkuaisen saanti saattaa vahingoittaa vakavasti ohutsuolen sisäpinnan herkkää nukkapintaa. Ja koska keliakiaan ei ole varsinaisia parannuskeinoja, tautia sairastavien on itse huolehdittava siitä, että yksikään ruoka- ja juoma-annos ei sisällä tätä valkuaisainetta. Elintarvikepakkauksissa gluteenittomuus on yleensä asianmukaisesti merkitty, mutta muun muassa joissakin vehnää korvaavissa ravintoaineissa on pieniä määriä gluteenia. Näiden pienten jäämien merkitystä keliaakikkojen terveydelle arvioinut kansainvälinen tutkimus osoittaa, että merkintöjen mukaisissa elintarvikkeissa on yleisesti jonkin verran gluteenia, mutta nämä määrät ovat keliaakikoillekin vaarattomia.

Espanjalaisen, Katalonian keliakiayhdistyksen (Associació de Celíacs de Catalunya, Barcelona) tutkijan Anna Gibertin johdolla The American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä joulukuussa 2012 ilmestyneessä tutkimuksessa selvitettiin neljässä eurooppalaisessa maassa  markkinoilla olevien, gluteenittomiksi merkittyjen elintarvikkeiden kuten leivän, pastan ja jauhojen sisältämän gluteenin aiheuttamaa vaaraa keliakiaa sairastaville. Espanjassa, Italiassa, Norjassa ja Saksassa selvitettiin gluteenittomien elintarvikkeiden kulutusmäärät, gluteenittomiksi merkittyjen tuotteiden sisältämät gluteenijäämät sekä niiden keliakiaa sairastavien määrät, jotka saavat ruoastaan gluteenia enemmän kuin ohutsuolen nukan vauriota aiheuttaviksi vuorokautisiksi saantirajoiksi eri kriteereissä määritellyn joko 10 milligramman tai 50 milligramman annoksen.

Selvitykseen otettiin mukaan 205 markkinoilla yleisesti saatavilla olevaa, gluteenittomiksi merkittyä elintarviketta. Näiden sisältämän gluteenin pitoisuus vaihteli alle viidestä milligrammasta kilossa (mg/kg) ylimmillään arvoon 27.8 mg/kg. Tutkituista tuotteista 94 prosenttia sisälsi gluteenia vähemmän kuin 5 mg/kg, ja 99.5 prosentissa tuotteista gluteenipitoisuus oli alle 20 mg/kg.

Gluteenittomiksi merkityistä saadun gluteenin laskettiin olevan turvallisella tasolla seurannan maissa. Alhaisimmillaan ”piilogluteiinin” aiheuttamalle ohutsuolinukan vaurioitumiselle altistuvan väestön osuus oli Saksassa, jossa haitallisesti gluteenille altistuvien osuus on 0.01 prosenttia keliakiaa sairastavasta väestöstä. Pahin tilanne oli Italiassa, jossa 0.15 prosenttia keliaakikoista saa gluteenittomiksi merkityistä tuotteista suosituksena pidetyt turvarajat ylittäviä määriä gluteenia. Koko Euroopan keliakiaa sairastavasta väestöstä gluteenittomista tuoteista saa haitallista gluteenialtistusta alle yksi potilas sadasta.

Suomessa Keliakialiitto ry:n järjestelmässä gluteenipitoisuuden raja-arvoiksi on vahvistettu gluteenittomiksi merkittävissä tuotteissa 100 mg/kg, ja luontaisesti gluteenittomissa tuotteissa yläraja on 20 mg/kg (http://www.keliakialiitto.fi/liitto/merkki/myontamisperusteet/). Vuoden 2009 alussa julkistettu EU-asetus määrää, että gluteenittomiksi merkityissä tuotteissa saa olla gluteenia korkeinaan 20 milligrammaa kilossa (mg/kg). Tuotteissa, joiden gluteenipitoisuus on yli 20 mg/kg mutta vähemmän kuin 100 mg/kg, on oltava merkintä ”erittäin vähägluteeninen”.

Mainokset