Avainsanat

, , , , , , , , , ,

Malarian esiintymisalue uhkaa levitä tropiikista myös lauhkeille vyöhykkeille.

Terveydenhuollon vuosittaiset kustannukset  nousevat jopa yli 3 miljardilla eurolla

Maapallon ilmakehän jo vuosikymmeniä jatkunut ja yhä kiihtyvä lämpeneminen on huono uutinen paitsi monille luonnon eliöyhteisöille ja lajeille myös ihmisen terveydelle. Maailman terveysjärjestö (WHO) esittää lokakuun 2012 lopulla julkaistussa katsauksessaan, kuinka kalliiksi 0,75 celsiusasteella (oC) lämmenneen ilmakehän muutos tulee ihmiskunnalle. Viimeisten 25 vuoden aikana lämpenemistahti on ollut keskimäärin 0.18 oC  vuosikymmenessä. Vuoteen 2030 mennessä ilmastonmuutoksen lasketaan lisäävän terveydenhuollon vuosittaisia kustannuksia 2–4 miljardin dollarin (noin 1.6–3.1 miljardin euron) edestä. 1970-luvun alusta nykypäivään ilmastonmuutos on aiheuttanut jo ainakin 140 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Ja vaarat ovat yhä vain pahenemassa, WHO-raportti varoittaa. Vaarallisimmista terveytemme uhkatekijöistä ennen kaikkea ripuli ja muut suolistosairaudet, aliravitsemus, malaria ja denguekuume muuttuvat tulevina vuosina aikaisempaakin vakavimmiksi uhiksi ihmisten terveydelle ja hengelle.

Ilmaston lämpenemisen vaikutuksia malarian esiintymiseen ja leviämismahdollisuuksiin on varsin paljon tutkittu viime vuosina. Yleinen – ja jokseenkin kaikkien hyväksymä – johtopäätös on, että malaria-alue ja sen myötä tautiin sairastuneiden määrä laajenee ilmaston lämmetessä. Jo tätä nykyä malariatartunnan saa vuosittain satoja miljoonia ihmisiä, ja tautiin menehtyy joka vuosi noin miljoonan tartunnan saanutta. Valtaosa malarian uhreista asuu köyhissä tropiikin maissa. Tärkeimpiä malarian levittäjiä  Anaphales-suvun moskiitot.

Sekä malariaa että denguekuumetta levittävät moskiitot hyötyvät lämpenemisestä. Ja tulevaisuuden uhkakuvat tekee entistä pelottavammiksi havainto, jonka mukaan malarian levittäjien optimilämpötila on alhaisempi kuin on oletettu (Malarian esiintymisen ja tehokkaimman leviämisen lämpötilat huomattavasti oletettua alhaisemmat. Tiedebasaari 2.11.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/11/02). Malaria-alueen leviäminen voi siten olla nopeampaa ja laajempaa kuin olemme olettaneet ja pelänneet. WHO:n ennusteen mukaan maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen seurauksena vuoteen 2080 mennessä malarialle altistuu jopa kaksi miljardia ihmistä enemmän kuin nykyisin. Malariaan sairastuvien ihmisten määrä vaihtelee vuosittain 200–500 miljoonan välillä, mutta tautiin kuolleita on varsin tasaisesti noin miljoona uhria vuodessa.

Denguekuumetta jo Euroopassakin

Malarian tavoin moskiittojen levittämä denguekuume on noussut otsikoihin länsimaissa vasta aivan viime vuosina. Tätä nykyä denguekuume on WHO:n tilastojen mukaan maailmassa nopeimmin levittäytyvä tartuntatauti. Tätä nykyä denguekuumeen tartunnan saa vuosittain noin 50 miljoonaa ihmistä, ja tauti aiheuttaa noin 15 000 ihmisen kuoleman joka vuosi. Denguekuume on ollut paljon uutisissa, sillä kuumetautia on tavattu jo myös Euroopan puolella, varsinkin Madeiran saarella. Ensimmäiset eurooppalaiset dengue-tapaukset havaittiin 3.10.2012, ja seuraavan noin kuuden viikon aikana tartunnan saaneita oli tiedossa jo lähes 1 500. Denguekuumeen etenemisen odotetaan jatkuvan, mutta viranomaiset eivät silti esitä matkustusrajoituksia Madeiralle. Mutta varovaisuuteen on syytä, ja kuumetta tai muita oireita saaneen Madeiran-matkailijan tulee välittömästi hakeutua lääkärin vastaanotolle kotimaassaan, EU:n tartuntatautivirasto (ECDC) kehottaa. Marraskuussa 2012 matkailijoiden tiedettiin kuljettaneen denguekuumetta jo ainakin viiteen muuhun Euroopan maahan. http://ecdc.europa.eu/en/publications/Publications/dengue-madeira-risk-assessment-update.pdf

Denguekuume voi ilmaantua lievinä, tavallisen nuhakuumeen kaltaisina oireina, mutta varsinkin jo johonkin muuhun tautiin sairastuneille tartunta voi olla kohtalokas. Vakavimmassa muodossaan tauti on kuolemaan johtava, hyvin vaikeasti hoidettava ja usein kuolemaan johtava verenvuotokuume. Denguekuumetta aiheuttavasta viruksesta tunnetaan jo ainakin neljä eri muotoa, joita varsinkin Aedes-suvun moskiitot levittävät. Tärkein denguekuumeen levittäjä, Aedes aegypti -moskiitto havaittiin Madeiralla ensi kerran vuonna 2005.  Ilmasto- ja sääoloilla on suuri merkitys tautiriskiin, sillä moskiitot vaativat lisääntymiskierrossaan seisovia vesialtaita tai lammikoita, jossa hyönteisten toukat kehittyvät. Ilmastonmuutoksen seurauksena monin paikoin yleistyvät ja jo yleistyneet ja voimistuneet sateet muodostavat tällaisia, moskiitoille otollisia lammikoita. Mutta myös lämpenemisen toisessa ääri-ilmiössä eli pitkittyneissä kuivuuskausissa on omat vaaransa. Kuivina aikoina ihmisten on kerättävä vähäisiä saatavilla olevia vesivaroja astioihin, joita usein säilytetään avoimina ulkosalla – ja niissä varastoissa moskiitot voivat lisääntyä myös muuten hyönteisille epäedullisina aikoina. Pitkittyneitä kuivuuskausia pidetään tosin yleisesti jaksoina, jotka ovat malarian, denguekuumeen ja muiden hyönteisten välittämien tautien kannalta rauhallisina ja ihmisille turvallisina aikoina (Kuivuus on nujertanut malarian Afrikan vaara-alueilla – ainakin toistaiseksi. Tiedebasaari 3.9.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/09/03

Mainokset