Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , ,

Sulamisvirtojen vesimäärä vähenee 70 prosentilla

Alppien huipuilla olevat jäätiköt ovat jo alkaneet kutistua, ja sulaminen nopeutuu rajusti tulevina vuosikymmeninä. Kaprun, Zell am See, Itävalta. Kuva: Kai Aulio.

Alppien huipuilla olevat jäätiköt ovat jo alkaneet kutistua, ja sulaminen nopeutuu rajusti tulevina vuosikymmeninä. Kaprun, Zell am See, Itävalta. Kuva: Kai Aulio.

Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos on jo alkanut sulattaa lähes ikuisina pidettyjä suuria mannerjäätiköitä sekä korkeiden vuoristojen huippujen jäätiköitä. Jäiden sulamisella on suuria koko planeettaamme koskettavia vaikutuksia, joista merenpintojen kohoaminen on ollut eniten julkisuudessa. Sulaminen vaikuttaa myös ilman lämpenemiskehitystä kiihdyttävästi, kun valkeista jääpinnoista normaalisti heijastuva auringon energia jääkin maanpinnalle. Koko maapalloa koskettavista malleista on saatu yleisiä suuntaviivoja tulevasta kehityksestä, mutta paikallisesti muutokset poikkeavat toisistaan suurestikin. Euroopan mahtavimman vuoriston Alppien jäätiköiden tulevaisuutta laskeva malliennuste osoittaa muutosten olevan todella rajuja.

Sveitsiläisen Fribourgin yliopiston tutkijan Nadine Salzmannin johdolla Environmental Research Letters -tiedelehdessä 1.10.2012 julkaistussa selvityksessä analysoidaan Sveitsin Alppien jäätiköiden kohtaloa tilanteessa, jossa ilmakehän lämpeneminen pystyttäisiin rajoittamaan YK:n alaisen Kansainvälisen, hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) asettamaan tavoitteeseen, korkeintaan kahteen celsiusasteeseen (2 oC).

Tutkijat arvioivat, että vertailuarvoksi otettu +2 oC lämpötilan nousu toteutuu Sveitsissä aikavälillä 2030–2055. Neljännesvuosisadan aikahaarukka johtuu siitä, että analyyseissä käytettiin kolmea eri ilmastomallia. Mukana arvioinnissa oli 101 Sveitsin Alpeilla sijaitsevaa jäätikköä, jotka edustavat 50 prosenttia Sveitsin Alppien jäätiköiden pinta-alasta ja 75 prosenttia jäätiköiden tilavuudesta.

Mallien mukaan Alppien jäätiköt ovat vakautuneet uusiin ilmasto-oloihin noin vuoden 2150 tienoilla. Verrattuna vuoden 2000 tilanteeseen, sveitsiläisten alppijäätiköiden kattama pinta-ala pienenee ensi vuosisadan puoliväliin mennessä noin 35 prosentilla ja jään kokonaistilavuus vähenee noin 20 prosentilla. Keväisin ja alkukesän aikana jäätiköt ovat sulaneet aina, jo ennen ilmastonmuutostakin – ja näistä sulamisvesistä muodostuvat purot ja virrat ovat olleet ja ovat jatkosakin elintärkeitä sekä vuoristoseutujen että alankojen luonnolle ja asukkaille. Tulevaisuudessa, Alppien jäätiköiden sulaessa ja kutistuessa vuoristojäistä vapautuvien sulamisvirtojen vesimäärä vähenee noin 70 prosentilla.

Tämän sveitsiläis-tanskalaisen tutkimuksen perustana oleva ja kansainvälisesti tavoiteltava ilmakehän lämpenemisennuste – korkeintaan +2 oC yli esiteollisen ajan lämpötilan – on hyvin kunnianhimoinen, eikä tavoite näytä toteutuvan. Jos – ja mitä ilmeisimmin kun – ilmakehän lämpeneminen on tässä esitettyä suurempaa, myös jo tällaisena esitetyt ennusteet Alppien jäätiköiden kutistumisesta saattavat olla jopa liian optimistisia. Maapallon ilmakehän lämpeneminen ei ole aivan tasaista eri puolilla planeettaa suurista ilmavirtauksista huolimatta. Ilmakehän keskilämpötilan nousu on ollut pitkän aikavälin (1901–2000) keskiarvona ollut 0.08 oC vuosikymmenessä, mutta Alppien alueilla lämpeneminen on ollut suurempaa, 0.1 oC vuosikymmenessä.

Mainokset