Alkuainekoostumus paljasti Valsravana-patsaan meteoriitti-alukerän.

Indiana Jones -seikkailuelokuvistakin tutuiksi tulleet natsiajan saksalaiset retkikunnat tekivät arkeologisia tutkimuksia ja kaivauksia eri puolilla maailmaa jäljittäessään voittamattomia voimia tuovia esineitä. Yksi retkikunnista toimi vuosina 1938–39 Tiibetissä, ja eläintieteilijä ja käyttäytymistutkija Ernst Schäferin johtaman retken tuliaisina Saksaan tuotiin Vaiśravana-jumalpatsas. Uskonnollisten arvojensa ohella ja jälkeen tuo patsas pääsee myös tieteen historiaan, sillä patsas on veistetty sananmukaisesti taivaallisesta kivestä.

Saksalaisen Stuttgartin yliopiston tutkijan Elmar Bucherin johdolla Meteoritics and Planetary Science -tiedelehden syyskuun 2012 numerossa julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin Vaiśravana-patsaan kemiallista koostumusta, joka osoitti teoksen materialain olevan osa noin 15 000 vuotta sitten Siperian ja Mongolian rajamaille pudonneesta Chinga- meteoriitista (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1945-5100.2012.01409.x/full). Kiviaineksen alkuperän paljastivat eri alkuaineiden suhteet. Yleisesti rautameteoriitteihin kuuluvaksi ataksiitti-meteoriitiksi luokitellussa kappaleessa nikkelipitoisuus (16 prosenttia) ja kobolttipitoisuus (0.6 prosenttia) sekä harvinaisempien alkuaineiden kuten kromin, galliumin ja germaniumin sekä hyvin harvinaisten platinametallien ryhmän alkuaineiden määräsuhteet varmistavat kiviaineksen alkuperää. Patsas on ollut yksityiskokoelmassa ja tutkijoiden ulottumattomissa, mutta vuonna 2007 patsaan vaihdettua omistajaa patsaan kiviaineksen analysointiin saatiin lupa.

Meteoriitti hajosi Maahan tullessaan osiksi. Vaiśravana-patsas on 24 senttimetrin korkuinen ja 10.6 kilon painoinen, ja se on kolmas yli kymmenkiloinen Chingan tunnettu hajoamiskappale.  Ensimmäiset Chinga-meteroriitin kappaleet löydettiin vuonna 1913, kun alueelta etsittiin kultaa.

Vaiśravana on esi-buddhalaiseksi kutsutulla ajalla vallinneen Bon- kulttuuriin kuuluva jumalolento. Patsaan ikää ei tiedetä, mutta kaiverrustyylin perusteella sen ikä ajoittuu 1000-luvulle. Vaiśravana oli alueen pohjoisosien jumalkuningas, joka tunnetaan Tiibetissä nimellä Jambhala.