Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , ,

Kiinalla on lähes monopoliasema harvinaisten maametallien tuotannossa ja kaupassa. Näiden alkuaineiden varantoja olisi kyllä muuallakin.

Kiinalla on varannoista 23 prosenttia, maailmankaupasta 97 prosenttia

Uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymisen pelätään aiheuttavan kiistoja, jopa sotia varantojen käydessä niukoiksi ja hintojen noustessa kysynnän kasvun myötä. Öljy on jo tunnetusti – vaikkakaan ei aina tunnustetusti – johtanut laajoihin aseellisiinkin selkkauksiin, ja seuraavaksi vastaavaksi luonnonvarasotien aiheeksi on veikkailtu suolatonta vettä. Veden puute on akuutti ongelma jo yli miljardille maapallon asukkaalle, mutta heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat pääosin köyhien kehittyvien maiden kansalaisia, joilla ei ole mahdollisuuksia ja voimia käydä vaatimaan oikeutettuakaan osuuttaan luonnonvaroista. Nähtävillä olevassa lähitulevaisuudessa pulaa on mitä todennäköisimmin niin kutsutuista harvinaisista maametalleista, joita tarvitaan sadoissa modernin teknologian käyttökohteissa. Perusteellinen suomenkielinen katsaus harvinaisten maametallien ominaisuuksiin ja käyttöön on tiedetoimittaja Jarmo Walleniuksen artikkeli Harvinaiset maametallit pyörittävät maailmaa. Kemia-Kemi 1/2012; http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/02/kem112_maametalli.pdf

Näiden alkuaineiden varannot ovat hyvin keskittyneet, ja niiden maailmankauppa on vielä pahemmin keskittynyttä. Kiina on ylivoimainen maametallien myyjä, joka pystyy säätelemään saatavuutta ja hintaa. Tämä huolestuttaa sekä kaupallisen teknologian huippumaita että sotilaallisista sovellutuksista kiinnostuneita.  Maailmantalouden suuret toimijat Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Japani ovat esittäneet Maailman kauppajärjestölle (WTO), että harvinaisten maametallien kaupan sääntöjä laatimaan tulisi perustaa puoleeton asiantuntijaelin. Kolmikko esitti yhteisen huolensa Kiinan hallitsevaa valta-asemaan ja jättivaltion harjoittamaan yksipuoliseen, muita syrjivään kauppapolitiikkaan säätäessään vientirajoituksia ja tulleja tuottamilleen maametalleille, raportoi Chemical & Engineering News -ammattilehti 9.7.2012.  Huhtikuussa 2012 osapuolet neuvottelivat aiheesta, mutta yksimielisyyttä ei saavutettu, ja siksi länsimaat esittivät vaatimuksensa WTO:lle Kiinan määräysvallan hillitsemiseksi. EU:n puolesta hankkeen johdossa on ollut kauppakomissaari Karel de Gucht. Yhdysvaltain edustaja Ron Kirk korosti vastalauseen välttämättömyyttä sillä, että Kiinan käyttämä yksipuolinen määräävä valta-asema vääristää kilpailua, nostaa keinotekoisesti maametallien hintoja  ja estää muiden maiden teknologista kehitystä.

Kiina puolustautuu syytteitä vastaan loogisilla perusteilla toteamalla rajoitusten olevan välttämättömiä luonnonvarojen riiston estämiseksi sekä kaivostoiminnan aiheuttamien ympäristöhaittojen rajoittamiseksi. Kiinalla ei ole mitään tarkoitusta suojella omaa teollista tuotantoaan rajoittamalla harvinaisten maametallien vientiä, puolusteli maan kauppaministeriön tiedottaja Shen Danyang korostaen samalla, että Kiina on aina noudattanut WTO:n sääntöjä.

Kiina tuottaa peräti 97 prosenttia maailmankaupassa liikkuvista harvinaisista maametalleista. Tämän alkuaineryhmään kuuluu 17 metallia. Lisäksi Kiinalla on valta-asema volframin ja molybdeenin tuotannossa. Harvinaisia maametalleja tarvitaan lähes kaikessa modernissa teknologiassa kuten tietokoneissa, matkapuhelimissa, hybridi- ja sähköautoissa, tuuli- ja aurinkovoimaloissa sekä muussa kehittyneessä elektroniikassa. Volframi puolestaan on keskeinen ja elintärkeä elektroniikassa ja monissa sotateollisuuden tuotteissa. Molybdeeniä tarvitaan pitkälle jalostettujen erikoisteräslaatujen valmistuksessa.

Kiina julkisti oman ohjelmansa maametallien tuotannon ja kaupan pelisäännöistä

Protektionismista, kilpailun vääristämisestä ja hintojen vedätyksestä syytetty Kiina julkisti oman kantansa kesällä 2012 maan virallisesa harvinaisten maametallien ohjelmassa, uutisoi China Today -lehti elokuun 2012 numerossaan. Selonteon pohjana ovat kiistattomat luvut, joita länsimaissa luetaan yksipuolisesti. Ohjelmassa todetaan Kiinan olevan maailman suurin maametallien tuottaja ja myyjä yli 90 prosentin osuudellaan. Tämä luku muistetaan lännessäkin mainita, kun korostetaan varantojen keskittymistä. Kansainvälisesti mainitaan yleensä osuudeksi 97 prosenttia. Mutta maankamarassa olevien varantojen hyödyntäminen on vain osa maametallien käyttöä. Näiden strategisesti tärkeiden metallien tunnetuista kokonaisvarannoista Kiinalla on ohjelman mukaan 23 prosenttia. Varantojen kokonaismääristä ja sijainnista on esitetty erilaisia arvioita, joissa esimerkiksi esiintymien hyödynnettävyys ja varmuus pitoisuuksista ovat vajavaisesti tunnettuja. Yhdysvaltain geologinen tutkimuslaitos (US Geological Survey) esitti vuonna 2011, että harvinaisten maametallien tunnettujen varantojen kokonaismäärä olisi 110 miljoonaa tonnia. Kiinan osuus varannoista on tässä arviossa lähes 50 prosenttia.

Kiinan ohjelma nostaa tärkeäksi kysymykseksi kaivannaisteollisuuden ympäristövaikutukset sekä luonnonvarojen riittävyyden. Maametalleihin liittyvä kaivostoiminta kuormittaa raskaasti ympäristöä, ja varsikin menneiden vuosien käytännöt ovat saaneet aikaan erittäin vakavia tuhoja. Käytännössä koko maailman tarvetta palvellessaan Kiina rasittaa kohtuuttomasti omaa luontoaan ja kansalaistensa terveyttä, ja samalla metallien rajalliset varannot ehtyvät nopeasti. Viime vuosina Kiina on tehostanut elinkeinoelämässään ympäristönsuojelutyötä ja energiankäyttöä.  Harvinaisten maametallien tuotannossa, jalostuksessa ja kaupassa Kiina on toiminut ja toimii jatkossakin Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaan tyydyttäessään koko maailman tarvetta saada välttämättömiä raaka-aineita, Kiinan harvinaisiin maametalleihin liittyvän teollisuuden tilanne ja toimintatavat -ohjelma korostaa.

Harvinaisten maametallien ryhmään kuuluvat alkuaineet ovat: skandium, yttrium, lantaani, cerium, praseodyymi, neodyymi, prometium, samarium, europium, gadolinium, terbium, dysprosium, holmium, erbium, tulium, ytterbium sekä lutetium.

Mainokset