Avainsanat

, , , , ,

Kalojen suosio koe-eläiminä on lisääntynyt nopeasti.

Laajojen kansalaispiirien sekä kuluttaja- ja eläinsuojelujärjestöjen voimakas painostus eläinkokeiden rajoittamiseksi ja lopulta täydelliseksi kieltämiseksi ei etene, vaikka niin tieteellisessä tutkimuksessa kuin teollisissa tuotekehittelyissä siirrytään eläviä eläimiä korvaavien soluviljelmien ja tietokonesovellutusten käyttöön. Britanniassa käytettiin vuonna 2011 tutkimustarkoituksiin kaikkiaan noin 3.79 miljoonaa elävää eläintä. Lisäys oli lukumäärältään 68 100 eläintä, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jaksolla 2009–2010 lisäys oli ollut kolme prosenttia. Kehitys jatkaa trendiä, joka on havaittu jo koko kuluvalla vuosikymmenellä. Vuodesta 2000 lähtien elävien eläinten käyttö tutkimuksissa on lisääntynyt Britanniassa vuosittain. Vuoden 2011 koe-eläinmäärä on suurin, joka on käytetty Britanniassa sinä neljännesvuosisadan jakona, jonka sisäasianministeriö on aihetta tilastoinut. Vuonna 1987 kokeissa käytettiin 3.5 miljoonaa elävää eläintä. Eläinten lukumäärät eivät kuvaa testien kokonaismäärää, sillä eläimiä käytetään useammassa kuin yhdessä kokeessa (Statistics of Scientific Procedures on Living Animals, Great Britain 2011; www.homeoffice.gov.uk).

Britannian sisäasianministeriön julkistamien tilastotietojen mukaan saarivaltakunnassa tehdyissä kokeissa käytettyjen eläinten lukumäärien lisäys oli kissoilla 26 %, sioilla 37 %, linnuilla 14 % ja kaloilla 15 %. Rottia, marsuja, koiria ja kädellisiä nisäkkäitä sen sijaan käytettiin kokeissa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suuri osuus koe-eläintarpeen lisäyksellä on geenimuunteluun liittyvissä kokeissa, joissa etsitään lääketieteellisiin sovellutuksiin kuten lääkekehitykseen tarvittavia aikaisemmin tuntemattomia perinnöllisiä eläinkantoja.

Seeprakala (Danio reria) on läpikuultavan vartalonsa ansiosta ihanteellinen koe-eläin.

Eniten vuona 2011 lisääntyi kalojen käyttö koe-eläiminä. Lisäystä edellisvuodesta oi noin 73 000 koekalaa. Kalalajeista huimimman ”suosionlisäyksen” on kokenut seeprakala, jota käytetään mitä moninaisimmissa testeissä. Seeprakalasta tekee todella käyttökelpoiseksi koe-eläimeksi se, että kala on ensimmäisinä elinpäivinään täysin läpikuultava. Siten esimerkiksi myrkkyjen ja muiden kemikaalien vaikutuksia sisäelinten kehittymiseen voidaan tarkastella suoraan kalaa ulkopuolelta tarkkailemalla.

Eläinsuojelujärjestöt älähtivät odotetusti uusien tilastojen luvuista. Pelkkä koe-eläinten massiivisen suuri – ja järjestöjen mielestä pääosin tarpeeton – käyttö ei kerro läheskään koko totuutta elävien eläinten kohtalosta. Monet kokeet ovat kohde-eläimille kivuliaita, pahimmillaan äärimmäistä kärsimystä tuottavia. Eläinten kohtelusta tai niiden kärsimästä kivusta pelkät lajikohtaiset eläinlukumäärät eivät kerro mitään, järjestöt ovat painottaneet.

Britannian hallitus on sitoutunut siihen, että kuningaskunnassa tieteellisiin tarpeisiin tehtäviä eläinkokeita vähennetään. Mutta tämä on pitkän ajan vaativa prosessi, jota ei voida toteuttaa 12 kuukaudessa, totesi uuden tilaston julkistamistilaisuudessa puhunut sisäasianministeriön eläinten tieteellistä käyttöä valvovan osaston johtaja Alan Walsh. Tilanteeseen on kyllä luvassa parannusta, sillä Britanniassa astuu voimaan uusittu eläinkokeita koskeva laki vuonna 2013. Tuossa laissa vaaditaan, että tutkijat arvioivat ja kirjaavat käyttämiensä eläinten testien aikana kokemat kärsimykset.

Eläinkokeiden määrät ja käytännöt vaihtelevat valtioittain suuresti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eläinsuojelulaki (Animal Welfare Act) ei sisällä koe-eläimiä koskevia säädöksi. USA:n viranomaisilla ei ole siksi tarkkoja tietoja liittovaltion tutkimuslaitoksissa ja teollisuudessa käytettävistä elävistä eläimistä. Eläinsuojelu- ja kuluttajajärjestöjen arvio on, että Yhdysvalloissa käytetään vuosittain noin 25 miljoonaa koe-eläintä.

Paineet eläinkokeiden kieltämiseen ovat suuria, ja eräät suuretkin toimijat ovat jo lähteneet lakiteitse suitsemaan eläinten käyttöä. Intiassa koe-eläinten käyttö kiellettiin (Intia kieltää eläinkokeet opetuksessa ja valtaosassa tutkimuskäyttöä; Tiedebasaari 4.5.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/05/04).