Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Suomessa kauneudestaan kuuluisa rantakukka on Pohjois-Amerikassa vihattu vieraslaji. Kuva: Kai Aulio.

Sydänkesällä moniviikkoista kukintaansa kaikenlaisten vesien äärillä kukoistava rantakukka (Lythrum salicaria) on kohonnut näyttävyytensä ansiosta suomalaisten suosikkikasveihin, jota on paljon siirretty myös pihapiireihin ja mökkirannoille.

Meillä kasvi on haluttu kaunistus, mutta Yhdysvalloissa tilanne on tyystin toisenlainen: 1800-luvulla uudelle mantereelle Euroopasta siirretyllä rantakukalla ei ole mitään luontaisia vihollisia, joten laji lähti levittäytymään erittäin nopeasti ja aggressiivisesti.

Tätä nykyä rantakukkaa tavataan jo 48 USA:n osavaltiossa, ja kasvupaikoillaan tulokas syrjäyttää alueen alkuperäisen kasviston.  Joitakin vuosia sitten amerikkalaiset keksivät hakea Euroopasta rantakukkaa syöviä kovakuoriaisia, jotka ovatkin pysäyttäneet muukalaisen voittokulun. Yhdysvaltain valtion rahaa käytetään näihin meikäläisten lummekuoriaisten lähisukuisiin kuuluvien biologisten torjujien hankintaan ja levitykseen nelisenkymmentä miljoonaa euroa vuodessa. Rantakukan siirtäminen tai istuttaminen on lain nojalla kielletty jo parissakymmenessä osavaltiossa.

Lajin suvullinen lisääntyminen on erittäin tehokasta. Yhdestä kasviyksilöstä voi vapautua kesän aikana jopa kolme miljoonaa itämiskykyistä siementä. Rantakukan siemenet ovat pieniä ja tarttuvat helposti muun muassa vesilintujen jalkoihin ja höyheniin ja kulkeutuvat eläinten mukana pitkiäkin matkoja uusille kasvupaikoille.

Rantakukan yksilöistä löytyy kolmenlaisia kukkia, joissa heteiden ja emin pituus vaihtelee.  Pölyttäjähyönteisen on etsittävä toinen kasviyksilö, jossa on sama emien ja heteiden kokosuhde. Saman yksilön lukuisten kukkien välillä pölytys ei onnistu. Eri kokoisten lisääntymiselinten avulla rantakukka varmistaa jatkuvan elinvoiman kannalta tärkeän ristipölytyksen.

Menneinä aikoina rantakukkaa on käytetty myös rohdoksena.  Kansanomaisessa lääkinnässä rantakukan juurakoista saaduilla uutteilla on ollut tärkeä osuus muun muassa ripulin sekä vatsa- ja suolistosairauksien hoidossa. Laajalle levinnyt käyttömuoto on ollut myös lajin murskatuista lehdistä tehtyjen hauteiden hyödyntäminen verenvuotojen tyrehdyttämisessä.

Ennen synteettisten valmisteiden läpimurtoa rantakukan kukinnoista saatua purppuraväriä on käytetty leivosten ja makeisten koristelussa.

Lajin juurakoissa on paljon tanniineja, ja näitä yhdisteitä ovat ainakin Mustanmeren ja Kaspianmeren kalastajat käyttäneet verkkojensa lankojen vahvistamisessa ja estämään ei-toivottujen otusten tarttumista pyydyksiin.

Mainokset