Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , , ,

 

Tyypilliset kosteikkokasvit kuten leveäosmankäämi on tiedetty merkittäviksi ilokaasun lähteiksi, mutta samanlaisilla paikoilla kasvavien puiden kuten tervalepän osuus tämän tärkeän kasvihuonekaasun päästöihin on olettetua suurempi. Kuva: Kai Aulio.

Tulvarantojen puiden lisäksi metsälajit – ainakin pyökki – ovat tärkeitä kasvihuonekaasun lähteitä

Kosteikkokasvien tiedetään vapauttavan voimakkaasti ilmakehän lämpenemistä kiihdyttävää metaania (CH4) ja dityppioksidia (typpioksiduulia) eli ilokaasua (N2O). Näiden niin kutsuttujen kasvihuonekaasujen syntymiseen ja vapautumiseen johtavat kemialliset ja mikrobiologiset reaktiot tapahtuvat valtaosin hapettomissa eli anaerobisissa oloissa, mutta kaasut voivat vapautua ilmakehään maanpäällisten tai vedenpinnan yläpuolelle kohoavien runkojen ja lehtien kautta. Hapettomissa oloissa syntyneiden kaasujen vapautuminen verson kautta on katsottu edellyttävän sitä, että kasvissa on ilman täyttämiä onkaloita ja käytäviä – niin kutsuttua tuuletussolukkoa eli aerenkyymisolukkoa. Uusi saksalaistutkimus osoittaa, että myös rannoilla – usein myös tulvavesien saartamiksi joutuvilla – tervalepillä aerobisissa oloissa syntynyt dityppioksidi vapautuu ilmakehään suoraan rungosta. Puiden vapauttamien kasvihuonekaasujen määrät ovat yllättävän suuria. Todellinen yllätys oli, että myös kuivien metsämaiden puulajeista ainakin pyökki on jopa tervaleppää tehokkampi ilokaasun vapauttaja.

Freiburgin yliopiston Metsäbiologian ja puufysiologian laitoksen tutkijan Katarina Machacovan johdolla Plant and Soil -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 14.7.2012 julkaistussa selvityksessä analysoitiin koeoloissa tyviosiltaan veden alle saatettujen tervaleppien (Alnus glutinosa) ja pyökkien (Fagus sylvatica) rungoista ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määriä. Molempien lajien puut vapauttivat tulvaoloissa ilmakehään sekä metaania että dityppioksidia. Erityisesti ilokaasun ”päästöt” lisääntyivät huimasti, kun puut kasvoivat veden vallassa olevalla kasvupaikalla. Luonnonoloissa usein rannoilla ja muilla maaperältään kosteilla – ja ajoittain tulvivilla – paikoilla esiintyvällä tervalepällä dityppioksidin vapautuminen oli tulvatilanteessa 740 kertaa suurempaa kuin kuivissa vertailuoloissa. Normaalisti metsämailla kasvavalla pyökillä ilokaasun vapautuminen oli vielä huimasti voimakkaampaa, sillä tulvaolojen aiheuttama lisäys kaasun vapautumiseen oli peräti 14 230-kertainen.

Metaania puut vapauttivat runkojen kautta hyvin vähän, vaikka tätä yhdistettä syntyy hapettomissa, veden kyllästämissä maaperäoloissa runsaasti. Tervalepän runkojen kautta kulkeutui metaania jonkin verran ilmakehään, mutta pyökillä tällaista eritystä ei havaittu. Kahden kasvihuonekaasun välistä eroa tutkijat tulkitsivat siten, että metaani kulkeutuu puissa onteloisten tuuletussolukkojen kautta, mutta ilokaasun siirtyminen ja vapautuminen tapahtuvat niin kutsutun puuosan solukoissa (ksyleemissä) kuljetettavien nesteiden mukana.

Varsinkin pyökiltä saadut tulokset ovat yllättäviä, sillä aikaisemmin ei ole todettu kuivan maan oloissa kasvavien puiden – joilla ei ole kaasujen kuljetukseen erilaistuneita tuuletussolukoita – runkojen vapauttavan ilmakehään dityppioksidia. Jos ilmiö osoittautuu kasvikunnassa yleiseksi, puiden merkitystä ilokaasun lähteenä on pahoin aliarvioitu. Puiden osuus ilmakehän koostumuksen säätelyssä olisi siten arvioitava uudelleen, sillä ilmakehän hiilidioksidia sitovien kasvien on laskettu yksinomaan hidastavan ilmastonmuutoksen etenemistä.

Ilmastoa lämmittävänä yhdisteenä ilokaasu on molekyyliä kohti laskettuna noin 250 kertaa voimakkampi ja metaani noin 35 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi  (CO2).

Mainokset