Avainsanat

, , , , ,

Ulpukat valloittavat sopivan syvyiset rannat varsinkin rehevöityneissä vesisä. Lummekuoriaiset voivat tosin rajoittaa kasvustoja paikallisesti. Kokemäenjoki. Kuva: Kai Aulio.

Vesistöjen rehevöitymisestä hyötyneiden ulpukoiden  (Nuphar lutea) tiiviisti rinnakkain ja usein  jopa osittain päällekkäin kasvavat kelluslehdet muodostavat veden pinnalle katon, jonka alla auringonvalon säteilyenergian määrä jää alhaiseksi. yhtenäisten ulpukka-  ja lummekasvustojen alla tavataankin vain harvoin varsinaisia vesikasveja, pysyvästi veden ympäröimänä eläviä upos- tai pohjaruusukekasveja. Lumpeilla ja ulpukoilla yleisesti tavattavat Galerucella-suvun lummekuoriaiset heikentävät kelauslehtisten vesikasvien kasvustoja syömällä suuriin ja vahvoihin lehtiin reikiä, mikä edistää myös lehtien mekaanista hajoamista aallokon ja virtausten voimasta. Ruotsalaisen kokeellisen ja maastotutkimuksen mukaan kuoriaiset voivat vaikuttaa haitallisesti koko ulpukkakasvustoon.

Uppsalan yliopiston Ekologian laitoksen tutkijat Johan A. Stenberg ja Johanna Stenberg esittävät Hydrobiologia -tiedelehden verkkoversiossa 25.2.2012 ilmestyneessä tutkimuksessaan tuloksia virtaamattomissa että virtaavissa sisävesien olosuhteissa kasvavien ulpukoiden reaktioista kasveja syövien lumekuoriaisten aiheuttamaan lehtimassan vähenemiseen. Tutkimuksessa kuoriaisten ulpukan lehtiin kohdistama kulutuksen vaikutuksia selvitettiin vaihtelemalla kasvin lehdillä olleiden hyönteisten määriä. Lisäksi kuoriaisten vaikutuksia seurattiin 32 pienialaisessa, virtaavassa vedessä kasvavassa ulpukkapopulaatiossa.

Lummekuoriaisten vaikutus ulpukan lehtien vanhenemiseen ja kuihtumiskehitykseen oli merkittävä. Yksilöillä, joiden lehdille oli tuotu kuoriaisia, lehtien tiheys lisääntyi kasvukauden seuranta-aikana 1.23-kertaiseksi. Sen sijaan ulpukoilla, joiden lehdiltä kasvia syövät kuoriaiset poistettiin ja pidettiin poissa,  lehtitiheys kasvoi samassa ajassa 1.61-kertaiseksi.

Hyvin tiheissä kasvustoissa lummekuoriaiset haittasivat selkeästi ulpukan menestymistä – sitä enemmän, mitä useampia kasvinsyöjähyönteisiä lehdillä oli.

Lummekuoriaisten harjoittama ulpukan lehtien pilkkominen muutti koko kasvuston alaisissa valaistusoloja. Kuoriaisten vähennettyveden pinnalla kelluvaa, vahvaa lehtimassaa valoa pääsi tunkeutumaan enemmän lehtien alaiseen vesikerrokseen. Tämän seurauksena olosuhteet muuttuvat sellaisiksi, että upos- ja pohjaruusukekasvit saattavat  menestyä näillä muuten liian varjoisilla paikoilla.