Avainsanat

, , , , , , , ,

Kavalan kaunis näsiä on myrkyllisimpiä luonnonkasvejamme.

Ennen lehtien puhkemisat aikaisin keväällä kukkivaa, lehdoissa tavattavaa näsiää (Daphne mezereum) on opittu arvostamaan ja pelkäämään. Jo Elias Lönnrot luonnehti näsiää sanomalla, että ”koko kasvi sisältää erinomaisen kirpeyden, liiatenki marjat”. Noin metrin korkuiseksi kasvava, pystyhaarainen näsiäpensas  on erittäin vaarallinen. Varsinkin kasvin kuoren ja marjojen hartsimainen metsereiini on suorastaan tappavaa. Ruotsalainen C.F. Nyman kirjoitti vuonna 1868 näsiästä: ”Jo vanhastaan tiedetään, että kuusi marjaa tappaa suden tai ainakin koiran”. Linnut ovat kuitenkin hyvin persoja näsiän marjoille, eikä metsereiini niihin mitenkään haitallisesti vaikutakaan.

Näsiän marjoja on käytetty vielä 1900-luvun alkupuolella hyvin yleisesti lasten riisitaudin, toisin sanoen D-vitamiinin puutostaudin, ehkäisyyn. Sittemmin tämän riskialttiilta kuulostavan lääkityksen on korvannut kalanmaksaöljy. Vaikka tuskin lapset osasivat arvostaa entistä turvallisempaa mutta sitäkin pahemmalta maistuvaa hoitomenetelmää.

Näsiän marjat ovat houkuttelevan punaisia ja suurina ryppäinä suorastaan tyrkyttävät itseään pahaa-aavistamattomalle keräilijälle. Marjat ovat kuitenkin hyvin vaarallisia. Jo kahden marjan syömisen tiedetään vieneen lapsen sairaala- hoitoon, ja kuusi marjaa on lapselle tappava annos. Aikuinen menehtyy 10–15 marjan myrkyistä. Näsiää ei kannata kosketella paljain käsin, sillä kuoren myrkyt aiheuttavat allergiaa.

Näsiän kuori – Cortex mezereum – oli aikaisemmin arvostettua apteekkitavaraa, josta valmistettiin muun muassa reumaattisia kipuja lievittäviä voiteita. Hoito oli potilaille ilmeisen kivuliasta, sillä hyvin myrkyllinen näsiäsalva aiheutti iholle suuria haavoja ja rakkuloita. Kipuja kuitenkin siedettiin, sillä tautien ja vaivojen uskottiin pakenevan potilaasta verestävien rakkuloiden kautta.

Vanha kansa sijoitti näsiän marjoja metsissä lojuviin eläinten haaskoihin. Raatojen ”maustaminen” näsiän marjoilla oli kavala keino myrkyttää petoja. Näsiää kuten monia muitakin myrkkykasveja on kuitenkin opittu käyttämään hyödyksi pieninä, hoitavina annoksina. Yksi mielenkiintoisimmista kohteista on hammassärky, jonka taltuttamiseen riittää yhden marjan pitäminen hampaankolossa.

Näsiän kukkien narsissia muistuttava tuoksu on huumaavan voimakas, mutta samalla vaarallinen. Jo pelkkä kukkien haistelu voi aiheuttaa pahoinvointia. Poimittujen näsiänoksien maljakkovesikin tulee nopeasti niin myrkylliseksi, että sen kanssa tekemiseen joutuva saattaa sairastua.

Näsiä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Ahvenanmaalla, ja muualla Suomessa sen kerääminen ja kaupan pitäminen on kiellettyä.

Mainokset