Avainsanat

, , , , , , , , , ,

Ilman rasvaa ja suolaa valmistettu popcorn on oivallinen antioksidanttien ja ravintokuidun lähde.

Rasvassa kypsennys ja suola pilaavat hyvät ravintoarvot

Välipaloina naposteltavat ja nykyisin etenkin elokuvissa tai televisiota katsottaessa nautittavat popcornit ovat mainettaan parempaa ravintoa. Aikaisempia tutkimustuloksia korville lyönyt amerikkalaisselvitys osoittaa, että popcornissa on terveydelle edullisia antioksidentteja jopa enemmän kuin kaikissa ravitsemusohjeissa ja -neuvoissa suositelluissa hedelmissä ja vihanneksissa. Kaikki popcorn ei ole kuitenkaan syöjälleen eduksi, sillä yleisiin kypsennysmenetelmiin kuuluu runsas rasvan käyttö. Välipaloissa nautittava rasva on useimmille ylimääräistä, tarpeetonta energiaa, jonka hankkiminen lisää lihomisen ja liikalihavuuden riskiä. Ylipainon haitat ovat tunnetusti niin suuret, että päivittäistä tarvetta suurempaa energiakertymää ei kannata välipaloilla hankkia.

Välipalasnacksit tuleekin kypsentää ilman rasvaa, jolloin puhtaan kokojyvämaissin ravitsemukselliset edut pääsevät oikeuksiinsa. Yhdysvaltalaisen, Pennsylvaniassa toimivan Scrantonin yliopiston tutkija Joe Vinson esitteli maaliskuussa 2012 Yhdysvaltain San Diegossa järjestetyssä Amerikan kemistien seuran kokouksessa (243rd National Meeting & Exposition of the American Chemical Society) oppikirjatotuuksia kumoavia tuloksia oikein valmistetun popcornin ravintoarvoista. Täysjyvämaississa, josta popcorn valmistetaan, on erittäin paljon polyfenoliyhdisteitä, jotka tiedetään tehokkaiksi antioksidenteiksi. Nämä yhdisteet estävät elimistössä soluille haitallisia, etenkin herkkiä kalvoja tuhoavia hapettumisreaktioita.

Popcornin “salaisuus” on hyöty-yhdisteiden rikastuminen vähäiseen ainemäärään, sillä paahdettavissa maissin jyvissä on vettä ainoastaan 4 prosenttia, kun erinomaisiksi polyfenolien lähteiksi mainostetuissa hedelmissä ja vihanneksissa nämä tehoaineet ovat laimentuneina jopa yli 90 prosenttia vettä sisältävässä syötävässä massassa. Vinson korostaa, että popcorn on 100-prosenttisesti täysjyväviljaa. Sen sijaan monissa aamiaismuroissa ja vastaavissa teollisesti jalostetuissa, täysjyvävalmisteina markkinoitavissa tuotteissa todellinen täysjyväosuus on vain noin 50 prosenttia. Yksi annos popcornia voi täyttää 70 prosenttia päivittäisestä täysjyväviljan tarpeesta. Ja koska kuidusta, jota täysjyvätuotteet parhaimmillaan edustavat, on yleisesti puutetta, popcorn voisi olla ihanteellinen osa ruokavaliota, Vinson muistuttaa.

Paahdetun maissinjyvän ravitsemuksellisesti paras osa on myös – ikävä kyllä – vähiten haluttu. Vinsonin havaintojen mukaan polyfenolien ja ravintokuidun pitoisuudet ja kokonaismäärät ovat suurimmillaan jyvän kuoressa. Tämä kovaksi miellettävä ja hampaisiin helposti tarttuva osa kannattaa siis syödä eikä sylkeä epämiellyttävänä jätteenä suusta pois.

Popcornin terveellisyys voi kuitenkin kadota vääränlaiseen valmistukseen. Jos maissinjyvät kypsennetään runsaassa rasvassa ja maustetaan suolalla, alun perin erinomainen täysjyväpakkaus muuttuu epäterveelliseksi, lisäkiloja tuottavaksi ja verenpainetta nostavaksi turhuudeksi.

Vinsonin uusimmassa analyysissä yksi annos popcornia sisälsi 300 milligrammaa polyfenoliyhdisteitä. Tuoreiden maissinjyvien vastaava antioksidenttien määrä oli 114 milligrammaa annosta kohti. Hedelmien keskimääräinen polyfenolien määrä oli samassa tutkimuksessa 160 milligrammaa annosta kohti. Yhdysvalloissa, jossa tutkimukset tehtiin, ihmiset saavat polyfenoliyhdisteitä ruokavalioonsa kuuluvista  hedelmistä 255 milligrammaa ja vihanneksista 218 milligrammaa vuorokaudessa.

Mainokset