Avainsanat

, , , , , , ,

Hengitysilman epäpuhtaudet ovat haitallisia terveydelle varsinkin vilkkaasti liikennöidyissä suurkaupungeissa.

Hengitysilman pilaantuminen, ääritapauksissa vaarallinen saastuminen on yleinen, vaarallinen ja useampia ihmisiä koskettava ympäristö- ja terveysongelma, johon on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Erityisesti suurten kaupunkien asukkaat kärsivät varsinkin tieliikenteen pakokaasupäästöistä, mutta myös teollisuuden ja energiantuotannon päästöt aiheuttavat mittaamattoman paljon ongelmia niin teollisuusmaissa kuin kehittyvien talouksien valtioissakin. Aikana, jolloin jo yli puolet ihmiskunnasta asuu kaupungeissa, hengitysilman puhtauteen on kiinnitettävä yhä suurempaa huomiota. Mutta vaikka ilmansaasteiden vaarat tunnustetaan, yksittäisten haitta-aineiden tai yhdisteiden vaikutuksia terveyden eri osa-alueisiin ei ole kattavaa, kaikkien hyväksymään tietoa. Yksi puutteellisesti selvitetyistä aiheita on ilmansaasteiden ja sydänkohtauksien välinen yhteys, vaikka yleisellä tasolla hengitysilman epäpuhtauksien tiedetään lisäävän sydän- ja verisuonisairauksia. Laaja julkaistun lääketieteellisen tutkimusaineiston yhteenvetoanalyysi osoittaa lähes kaikkien yleisesti seurattavien ilmansaasteiden lisäävän sydäninfarktin riskiä.

Ranskalaisen University Paris Descartes -yliopiston tutkijan Hazrije Mustaficin johdolla Amerikan lääkäriliiton JAMA -tiedelehdessä julkaistussa katsauksessa esitetään yhteenveto useiden vuosikymmenin aikana julkaistuista ilmansaasteiden ja sydäninfarktien välisiä suhteita selvittäneistä kansainvälisistä tutkimuksista. Aihetta käsitteleviä tutkimuksia ranskalaisasiantuntijat löysivät kaikkiaan 117, ja näistä 34 täytti ennakkoon asetetut tiukat kriteerit saasteiden ja infarktien suhteiden selvityksessä Kaikki mukaan kelpuutetut tutkimukset käytiin läpi kahden asiantuntijan voimin, yhteisesti sovittujen kriteerien perusteella. Ilmansaasteiden vaikutusten voimakkuutta mitattaessa epäpuhtauksien määrän kynnysrajoina olivat otsonilla (O3), typpidioksidilla (NO2), rikkidioksidilla (SO2), halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin pienhiukkasilla (PM10), alle 2.5 mikrometrin pienhiukkasilla (PM2.5)  10 mikrogrammaa ilmakuutiometrissä (μg/m3) ja häkäkaasulla (CO) 1 milligramma ilmakuutiossa (mg/m3). Mikrogramma on gramman miljoonasosa ja milligramma on gramman tuhannesosa. Saasteiden vaarallisuutta arvioitaessa laskettiin sydänkohtaustilastojen ja vallinneiden ilmanlaatutietojen perusteella suhteellinen riski, kun saastepitoisuus nousi jokaista mainittujen kynnyspitoisuuden verran.

Arvioiduista ilmansaasteita otsonia lukuun ottamatta kaikkien epäpuhtauksien todettiin vaikuttavan tilastollisesti merkitsevästi sydäninfarktiriskin nousuun. Häkäkaasulla infarktiriskin lisäys oli 1.048, typpidioksidilla 1.011, rikkidioksidilla 1.010, PM10-pienhiukkasilla 1.002, PM2.5-pienhiukkasilla 1.025. Nämä riskitason kohoamiset olivat tilastollisesti merkitseviä. Otsonin riskitaso 1.003 oli samaa suuruusluokkaa edellisten kanssa, mutta tämän kaasun pitoisuuksissa oli suurta vaihtelua ja osa riskianalyysin tuloksista oli jopa negatiivisia eli niiden mukaan otsonin lisääntyminen kynnysarvon verran olisi vähentänyt infarktin mahdollisuutta. Suuren vaihtelun takia otsonin yhteyttä sydäninfarktiriskin nousuun ei voitu osoittaa.

Eri ilmansaasteiden yksittäiset vaikutukset sekä eri alueilla tai paikkakunnilla tehdyt koko väestön tilastolliset mittaukset osoittavat  yksiselitteisesti, että kaikki yleisesti seurannassa olevat ilmansaasteet lisäävät epäpuhtauksille altistuneiden ihmisten sydänkohtausriskiä. Otsonin vaarallisuudessa ei tosin havaittu tilastollisesti merkittävää nousua, lisääntynyt riski kuitenkin. Eri saasteiden vaarallisuus vaihtelee. Uuden yhteenvetoanalyysin mukaan saasteiden aiheuttamalle sydänkohtausriskille altistuneiden ihmisten osuus koko väestöstä vaihtelee 0.6–4.5 prosentin välillä.

Mainokset