Avainsanat

, , , , ,

Aktiivinen taideharrastus on paitsi nautinto myös terveyttä ja hyvinvointia lisäävä elämäntapa.

Aivohalvauksen kokeneet potilaat, jotka pitävät musiikista, teatterista tai kuvataiteista toipuvat ja kuntoutuvat nopeammin kuin ne kohtalotoverinsa, jotka eivät harrasta taiteita. Italialaistutkimus taiteiden merkityksestä aivohalvauspotilaiden elämän laadun parantajana esiteltiin Kööpenhaminassa 16–17.3.2012 järjestetyssä sydän- ja verisuonitautien hoitotieteen asiantuntijoiden vuosikokouksessa (12th Annual Spring Meeting on Cardiovascular Nursing). Aivohalvaus on teollisuusmaissa kolmanneksi yleisin aikuisten kuolinsyy ja eniten työkyvyttömyyttä aiheuttava terveyteen liittyvä tekijä. Sairaus on leimallisesti ikävuosien karttuessa yleistyvä ongelma. Aivohalvauksesta kärsiviä ja sairaudesta toipuvia ihmisiä on jo nyt paljon, mutta mitä  ilmeisimmin ongelma on yhä paheneva, kun väestön keski-ikä nousee kaikkialla. Tätä nykyä maailmassa joka kuudes sekunti joku ihminen saa aivohalvauksen.

Roomassa sijaitsevan Tor Verrata -yliopiston hoitotieteen professorin Ercole Vellonen johtamassa tutkimuksessa  selvitettiin taidekokemuksia ja -mieltymyksiä 192 aivohalvauksen kokeneelta ja sairastumisesta toipuneelta, keskimäärin 70-vuotiaalta potilaalta. Tältä joukolta selvitettiin elämän laatua erikseen 105 taiteista kiinnostuneelta ja 87 aivohalvauksesta selvinneeltä, joilla taide ei ollut tärkeää tai kiinnostavaa.

Taideharrastus osoittautui tärkeäksi elämän laadunparantajaksi. Musiikista, teatterista tai kuvataiteista pitävien toipilaiden yleinen terveydentila oli parempi, kävely oli helpompaa ja yleistila oli energisempi kuin taiteita harrastamattoman vertailuryhmän jäsenillä. Taiteen harrastajat olivat myös vertailuryhmän toipilaita onnellisempia, vähemmän ahdistuneita tai masentuneita ja yleistilaltaan rauhallisempia. Tärkeänä osoituksena taiteen merkityksestä henkiselle suorituskyvylle oli osoitus, jonka mukaan aktiivisesti taidetta harrastavilla muisti sekä kommunikointikyky – keskustelu muiden ihmisten kanssa ja muiden antamien viestien ymmärtäminen sekä ihmisten ja esineiden nimeäminen olivat selvästi parempia kuin taidetta harrastamattomilla aivohalvauksesta toipuvilla.

Vertailun perusteella taiteen kyky parantaa aivohalvauspotilaiden elämän laatua oli havaittavissa kaikissa tapauksissa, riippumatta halvauksen vaikeusasteesta. Tulokset osoittavat, että’ aktiivinen taiteiden harrastaminen muuttaa aivoja myönteisellä tavalla, joka on pitkävaikutteinen. Tämän ominaisuuden ansiosta aivot auttavat ihmistä toipumaan tilanteista, joissa jokin toiminto on mennyt vikaan, professori Vellone ja kumppanit toteavat.

Italialaistutkimuksen tulokset tukevat aikaisemmin saatuja havaintoja, joiden mukaan mieluisen musiikin kuuntelu saa  aikaan mielihyvän tunteen, jonka aiheuttaa aivojen erittämä dopamiini-välittäjäaine. Dopamiinin eritys käynnistää aivoissa tapahtumaketjun, jossa “rakkaushormoniksi” kutun oksitosiinin eritys lisääntyy, ja seuraavassa vaiheessa aivoista vapautuu yleistä mielihyvää tuottavia endorfiineja.

Mainokset