Avainsanat

, , , , , , ,

Kädelliset ihmisapinat ovat oppimiskykyisiä ja sopeutuvaisia eläimiä, joiden käyttäytyminen muistuttaa hyvin paljon omaa inhimillistä  toimintaamme. Yksi suurten apinoiden ja ihmisen yhtäläisyyksistä on pitkä aika, jonka jälkeläiset viettävät vanhempiensa kanssa ennen itsenäistymistään. Nuoruusaikoina vanhemmilta saadut esimerkit ovat tärkeitä tulevan menestymisen avaimia. Luonnossa ravinnon hankinta on aivan keskeistä toimintaa, johon liittyy kasvun ja elintoimintojen ylläpidon ohella myös sairaustiloissa hyödyllisten kasvien tai muiden rohdoskeinojen hankinnan osaaminen. Geneettisesti hyvin lähellä ihmistä olevien simpanssien nuoret yksilöt oppivat vanhemmiltaan ”luonnon lääkekaapin” käyttöä noudattamalla kokeneempien esimerkkiä, osoittaa ranskalainen, afikkalaisia apinoita seurannut tutkimus.

Ranskan Kansallisen luonnonhistoriallisen museon tutkijan Shelly Masin johtama asiantuntijaryhmä seurasi luonnonvaraisena elävää simpanssilaumaa Ugandassa 11 kuukauden ajan. Tarkastelun kohteena olivat tapahtumat, joissa simpanssit ottivat luonnosta ja söivät kasveja, joiden tiedetään sisältävän sairauksia estäviä tai parantavia yhdisteitä. Physiology & Behavior -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa nuoren yksilöiden todettiin selkeästi matkivan vanhempien simpanssien käyttäytymistä ravinnonhankinnassaan: Sääntönä oli, että nuoret apinat keräsivät lääkinnällisesti vaikututtavia yhdisteitä sisältäviä kasvinosia, kun ne havaitsivat vanhempien simpanssien keräävän näitä ravintokohteita.

Tutkijat tulkitsevat havintojensa merkitsevän sitä, että nuoret simpanssit oppivat keräämään sairauden parantamiseen tarvittavia kasveja niintä tarvitessaan. Tosin seurannan kohteena olleiden simpanssien ei todettu tutkimuksen aikana olleen sairaita, mutta tämä on mitä ilmeisimmin vain valheellisen positiivinen julkisuuskuva. Luonnonvaraisista apinoista on erittäin vaikea nähdä, milloin eläimillä on terveydellisiä tai hyvinvoinnin vaikeuksia, Masi ja kumppanit toteavat.

Nuorten simpanssien kyky kerätä tarkoituksenmukaisesti lääkinällisesti vaikuttavia kasveja näyttää olevan simpansseille ominainen piirre. Sama ranskalainen tutkijaryhmä seurasi vastaavilla menetelmillä ja panostuksilla myös Keski-Afrikan tasavallassa eläviä luonnonvaraisia gorilloja, mutta näillä ei havaittu vastavaa ainakin näennäisesti tietoista käyttäytymistä lääkinnällisten rohdosten käytössä. Mutta gorillatkin saattavat silti saada luonnosta riittävästi lääkitystä vaivoihinsa ja vaikeuksiinsa. Gorillat syövät huomattavasti enemmän kasviravintoa kun simpanssit, joten tämän suuren ruokamassan mukana saattaa ”kuin vahingossa” tulla riittävästi myös hoitavia rohdosyhdisteitä.

Mainokset