Avainsanat

, , , , , ,

Norjalaistutkimus vakuuttaa kulttuuriharrastuksen tuottavan onnellisia ihmisiä.

Yllätysero sukupuolien välillä: Parhaat tulokset miehillä vastaanottajina, naisilla osallistujina

Kaikki tunnustavat varmasti, että elämäntavoilla on erittäin suuri vaikutus ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Yleensä myönteisiin elämäntapoihin luetaan terveelliseksi tunnistettu ruokavalio ja säännöllinen liikunnan harrastaminen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kulttuurin harrastamisen vaikutus elämänlaatuun. Arkielämässä henkisen puolen korostaminen vapaa-ajan vietossa on kuitenkin jo otettu varsin hyvin huomioon, mistä kertovat yhä useammilla työpaikoilla käyttöön otetut kulttuurisetelit. Satsaus taiteisiin onkin hyvä sijoitus riippumatta siitä, mitä kulttuurielämän muotoja harrastetaan, osoittaa laaja norjalaistutkimus.

Trondheimissa sijaitsevan, Norjan Tiede- ja teknologiayliopiston tutkijan Koenraad Cuypersin johdolla Journal of Epidemilogy and Community Health -tiedelehdessä julkaistu selvitys osoittaa, että kulttuuriharrastuksilla on merkittävä vaikutus ihmisten itse kokemaan elämisen laatuun ja jopa elinikään. Vapaa-ajan viettotapoja kartoitettiin vakioiduilla kyselyillä, ja lisäksi tutkimuksen 50 797 osanottajaa arvioivat oman terveytensä yleistilaa sekä henkisiä vaikeuksia kuten ahdistuneisuutta.

Vapaa-ajan harrastuksissa keskityttiin kulttuurin eri osa-alueisiin. Kulttuurin kulutuksessa erotettiin aktiivinen ja passiivinen osallistuminen: Osallistuvaa harrastamista on esimerkiksi kuorossa laulaminen, jonkin instrumentin soittaminen tai piirtäminen/taidemaalaus. Vastaanottavaa osallistumista puolestaan on konserteissa, taidenäyttelyissä, teatterissa, elokuvissa ja museoissa vieraileminen.

Terveyden ja elämänlaadun sekä kulttuurin harrastamisen – riippumatta lajista tai tavasta – välillä oli selkeä yhteys. Tulokset olivat samanlaiset kaikilla osallistujilla riippumatta henkilöiden yhteiskunnallisesta tai taloudellisesta asemasta tai koulutustasosta. Miesten ja naisten välillä havaittiin sen sijaan huomattava – ja odotuksiin nähden ilmeisen yllättävä ero.

Miehet ilmoittivat onnellisuuden ja tyytyväisyyden lisääntyvän vastaanottajan roolissa kulttuuritapahtumien katselijana/kuuntelijana esimerkiksi museokäynneillä, konserteissa tai taidenäyttelyissä. Naisilla parhaat tulokset elämänlaadun ja hyvän olon tuntemuksissa antoi aktiivinen, omakohtainen osallistuminen kulttuurin tuottamiseen esimerkiksi jonkin instrumentin soittamisella tai piirroksia/maalauksia tekemällä.

Kirkossa ja urheilutapahtumissa käynnit vastaanottavana osallistujana lisäsivät naisilla hyvänolon tunnetta, ja tämän ryhmän naiset tunsivat itsensä terveiksi. Miehet tunsivat itsensä terveiksi harrastettuaan vapaaehtoistöitä ja osallistuessaan yhdistystoimintaan sekä fyysisesti rasittavaan liikuntaan. Yllättävänä tutkijat pitivät vastauksia, joiden mukaan mihin tahansa kulttuuriharrastukseen – musiikkiin, kuvataiteisiin, teatteriin – tavalla tai toisella osallistuneet miehet tunsivat harrastuksen ja terveydentilan välillä positiivisen yhteyden.

Kulttuuriharrastuksien myönteiset vaikutukset ulottuvat henkisen hyvinvoinnin lisäksi myös konkreettisesti elämän ja kuoleman kysymys. Aikaisemmissa seurannoissaan tutkijat ovat todenneet, että säännöllisesti kulttuuriharrastuksiin osallistuvilla ihmisillä enneaikaisen kuolemisen riski alenee, toisin sanoen kulttuuri tuo lisää elinvuosia. Fyysisen terveyden parantaminen on kokonaisvaltaista. Vertailututkimuksissa on todettu myönteinen yhteys kulttuuriharrastusten sekä fyysisen yleiskunnon, sosiaalisen kanssakäymisen laadun sekä yleisen elinvoiman välillä.

Norjalaistutkimuksen yleinen johtopäätös on, että määrä ratkaisee lopputuloksen tehon kaikissa eri kulttuurin muodoissa sekä molemmilla sukupuolilla: Mitä enemmän kulttuuria ihminen harrastaa, sitä onnellisemmaksi ja vitaalisemmaksi hän tuntee olonsa.

Näytöt kulttuurin harrastamisen suhteesta terveyteen ja hyvinvointiin ovat vankat, mutta yksi tärkeä kysymys jää vielä avoimeksi. Positiivinen korrelaatio osoittaa vain ilmiöiden samanaikaisuutta, mutta ei kerro mitään syy-seuraus -suhteista. Ratkaistavaksi jää vielä se, ovatko ihmiset onnellisia, koska harrastavat kulttuuria vai harrastavatko he kulttuuria siksi, että ovat onnellisia.