Avainsanat

, , , , , , , , ,

Koiran matka sudesta nykyisiksi ihmisen parhaiksi ystäviksi on ollut pitkä sekä ajassa että maantieteellisesti. Kuva: Kai Aulio.

Koira (Canis familiaris) on ollut ihmisen läheinen kumppani jo vuosituhansia, mutta parhaan ystävämme kesyyntymisen aika ja paikka ovat edelleen tutkijoidenkin kesken kiistanalaisia kysymyksiä. Se toki tunnustetaan yksimielisesti, että koira on kehittynyt perinnöllisesti edelleen hyvin läheisestä sukulaisesta sudesta (Canis lupus). Oppikirjoissa mainitaan useimmin tuon kesyyntymisen tapahtuneen Lähi-idässä joskus niihin aikoihin, kun ihminen siirtyi metsästäjä–keräilijästä paikoilleen asettuneeksi maanviljelyksen harjoittajaksi. Tämä tapahtui reilut kymmenentuhatta vuotta sitten. Uudet ruotsalais-kiinalaiset tutkimukset osoittavat kuitenkin vakiintuneet käsitykset vääriksi. Entistä tarkemmat ja laajemmat koiran geenien analyysit osoittavat kesyyntymisen eli domestikaation tapahtuneen itäisessä Aasiassa.

Ruotsin Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun tutkijan Peter Savolaisen johdolla Heredity-tiedelehdessä 23.11.2011 julkaistussa ruotsalais-kiinalaisessa tutkimuksessa esitetään tulokset geenikartoitukset uroskoirien solujen Y-kromosomin DNA:n rakenteesta eri puolilta maailmaa kootuista näytteistä.

Savolainen ja kumppanit analysoivat koirien Y-kromosomien DNA-näytteitä eri puolilta maailmaa. Noin puolet geenistöstä on yhdenmukaista kaikilla koirilla. Mutta vain yhdellä alueella tavattavat koirat kantavat kaikkia noita geenejä. Tuo alue sijaitsee Itä-Aasiassa, Jangtse-joen eteläpuolisessa Kiinassa ja Kaakkois-Aasian maissa. Tämä osoittaa tutkijoiden mukaan kiistattomasti, että tuo alue on koiran alkuperäinen ja ilmeisesti ainoa todellinen kotipaikka, jossa lajin kehittyminen sudesta ja kotiutuminen ihmisen seuralaiseksi tapahtui.

Uusi geenitutkimus on jatkoa ja vahvistaa Savolaisen johtamia edellisiä, vuonna 2011 Ecology and Evolution -tiedelehdessä sekä vuonna 2009 Molecular Biology and Evolution -tiedelehdessä julkaistujen tutkimuksien tuloksia. Noissa aineistoissa usean eri maan yliopistoissa työskentelevät asiantuntijat määrittivät erityisesti Lähi-idästä kerättyjen mitokondrioiden DNA:n rakenteen. Kokonaisaineistossa tutkijat erottivat 10 erilaista koiran geenien muodostamaa yhdistelmätyyppiä, joiden esiintymisalueet poikkeavat suuresti. Mutta vain itäisessä Aasiassa tavataan kaikki 10 tyyppiä, mikä vahvistaa käsitystä, että Jangtse-joen eteläpuolinen Kiina ja Kaakkois-Aasia on koiran domestikaation tapahtumapaikka. Keski-Kiinassa näitä tyyppejä löydettiin seitsemän, Pohjois-Kiinassa viisi ja Euroopassa vain neljä.

Geenitutkimuksen osoittavan perintöaineksen monimuotoisuuden perusteella Savolainen ja kumppanit selvittivät, että koiran domestikaatiossa on ollut mukana suuri joukko villieläimiä, ilmeisesti ainakin kymmeniä, ehkä jopa satoja susia.

Vähäistä suden ja koiran risteytymistä on tapahtunut muuallakin, mutta näiden eläinten osuus nykykoiran perintötekijöihin on vähäinen verrattuna Itä-Aasian merkitykseen.

Yhdistelemällä geenianalyysien ja arkeologisten tutkimuksien tuloksia Savolainen ja kumppanit ovat myös ajoittaneet, milloin sudesta kehittyivät nykyisten koirarotujen kantamuodot. Lähes varmana Savolainen ja kumppanit pitävät johtopäätöstä, jonka mukaan koira kesyyntyi sudesta noin 16 000 vuotta sitten eli aikakautena, jolloin maanviljelykulttuuri alkoi vakiintua. Ajankohta osuu yksiin useiden aikaisemmin esitettyjen arvioiden kanssa. Koiran domestikaation tapahtumapaikasta ja ajankohdasta on esitetty myös tyystin erilaisia näkemyksiä. Aikaisemmin vuonna 2011 Venäjän tiedeakatemian tutkija Nikolai Ovodovin johtama ryhmä esitti PLoS One -tiedelehdessä fossiiliaineiston perusteella, että suden kehittyminen koiraksi tapahtui Altai-vuoristossa jo tuhansia vuosia aikaisemmin (Koira kesyyntyi ihmisen seuralaiseksi 33 000 vuotta sitten; tiedebasaari 5.8.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/08/05).

Mainokset