Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , ,

Karpalon antibioottiset fenoliyhdisteet estävät bakteerien aiheuttamia tulehduksia.

Ikimuistoisesti terveyttä turvaavaksi ravinnoksi tunnetun karpalon hyvien ominaisuuksien todellista aiheuttajaa ei monista tutkimuksista huolimatta tunneta. Yleisesti marjojen sisältämien, antioksidantteina vaikuttavien fenoliyhdisteiden uskotaan olevan karpalon hyvien terveysvaikutuksien perustana. Fenoleihin kuuluvia proantosyanidiini-yhdisteitä on useita erilaisia. On kuitenkin teoretisoitu, että marjoista eritettyjä fenoliyhdisteitä voitaisiin käyttää esimerkiksi pillerimuodossa tuottamaan samoja hyviä vaikutuksia kuin marjojen nauttimisesta on kiistatta todettu olevan. Uusi yhdysvaltalaistutkimus kuitenkin osoittaa, että pelkät proantosyanidiinit eivät tehoa läheskään yhtä hyvin kuin marjoista valmistetun hillon ja varsinkin mehun vaikutus. Karpalotuotteiden nauttimisen tunnetuin ja ilmeisesti tärkein kohde on virtsatietulehduksien ehkäisemisessä ja parantamisessa.

Worcester Polytechnic Institute -korkeakoulun kemianteknologian professorin Terri Camesanon johdolla Food Science & Biotechnology -tiedelehdessä julkaistussa selvityksessä verrattiin karpalomehun ja -hillon sekä marjoista eritettyjen flavonoidien kykyä estää tulehduksia aiheuttavan Escherichia coli -bakteerin yhtenäisten kasvustojen, niin kutsuttujen biofilmien muodostumista. Kaikissa tutkituissa muodoissaan karpalotuotteet vähensivät tulehduksia aiheuttavien biofilmien kehittymistä. Bakteerikasvua ehkäisevässä vaikutuksessa oli kuitenkin merkittäviä eroja.

Tutkijat selvittivät laboratorio-oloissa, mitkä karpalon osat tai tehoaineet estävät E. coli -bakteerisoluja kiinnittymästä toisiinsa. Tartuntoja aiheuttavan bakteerimuodon pintaa peittävät hyvin ohuet siimamaiset ja koukkupäiset ulokkeet, jotka tarttuvat toisiinsa muodostaen yhtenäisiä peitteitä eli biofilmejä tiehyiden sisäpinnoille. Bakteerifilmin muodostuminen johtaa tulehdukseen.

Jo aikaisemmin worcesterilaistutkijat ovat todenneet, että karpalomehu saa E. coli -bakteerin koukkupäiset ulokkeet kihartumaan ja painumaan kokoon, jolloin niiden kyky liittyä toisiinsa ja muodosta biofilmejä heikkenee. Uudessa tutkimuksessa Camesano ja kumppanit kasvattivat kahta E. colin bakteerikantaa kahdessa erilaisessa, kaupallisista valmisteista sekoitetussa karpalomehuliuoksessa. Vertailuna oli bakteerikasvusto, joka kasvualustassa oli marjoista eristettyjä proantosyanidiineja mutta ei karpalomehua.

Molemmissa mehua sisältäneissä kasvatusalustoissa E. colin kyky muodostaa biofilmejä estyi täydellisesti. Kokeessa, jossa bakteerit altistettiin puhdistetuille proantosyanidiineille mutta ei mehulle, biofilmien muodostuminen väheni mutta vain rajallisesti ja ainoastaan pitkän kasvatusajan kuluessa. Mekanismia, jolla vain mehussa olevat tehoaineet estävät täysin E. colin biofilmien synnyn, ei vielä tunneta yksityiskohtaisesti.

Karpalomehun vaikutusmekanismissa näyttää olevan vielä paljon selvitettävää, sillä tuoreessa suomalaistutkimuksessa karpalo–puolukka -mehun ei todettu estävän Escherichia coli -bakteerin muodostamaa filmiä mehua kahden viikon koeajan nauttineilla naisilla.

Oulun yliopiston Lastentautien klinikan tutkijan Terhi Tapiaisen johdolla European Journal of Clinical Microbiology & Infectious Diseases -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa terveet aikuiset naiset joivat kahden viikon päivittäin desilitran (100 millilitraa) karpalo–puolukka -mehua. Koejakson jälkeen virtsanäytteitä ja 12 erilaista E. colin kantaa kasvatettiin muovimaljoissa. Tutkituista kannoista neljässä bakteerifilmin muodostus lisääntyi mehuseoksen vaikutuksesta, ja yhdellä kannalla biofilmin kehittyminen väheni.

Mainokset