Avainsanat

, , , , , , , , , ,

Telkkä on yksi merkittävästi syysmuuttoaan viivyttäneistä lintulajeistamme.

Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen seurauksena Pohjolan lämpötilat ovat nousseet jo niin paljon, että lämpenemisellä on vaikutusta luonnon eliökunnan vuosittain toistuviin aikatauluihin. Lintujen muuttoaikataulun muutoksesta on useita havaintoja, joista etenkin kevätmuuton aikaistuminen on varmistettu myös monessa suomalaisessa seurannassa. Keväiden lämpenemisen myötä myös lintujen pesinnän aikataulut ovat selkeästi aikaistuneet (Ilmastonmuutos on aikaistanut lintujen pesintäaikataulua myös Alpeilla, esimerkkinä huuhkaja, tiedebasaari 16.11.2011). Lämpimien kesäisten päivien jatkuminen aikaisempaa myöhempään kohti syksyä on muuttanut myös lintujen lähtömuuton aikataulua, osoittaa tuore suomalaistutkimus.

Helsingin yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Aleksi Lehikoinen ja Åbo Akademin tutkija Kim Jaatinen julkaisivat Journal of Ornithology -tiedelehdessä tiedot 15 Pohjois-Euroopassa elävän vesilintulajin syysmuuton alkamisajankohdasta jaksolla 1979–2009. Kevätmuuttoon verrattuna lintujen syksyisen lähtömuuton aikataulun ilmeisistä muutoksista on varsin vähän tutkimustuloksia. Uusi laajaan aineistoon perustuva kolmen vuosikymmenen seuranta osoittaa kesien lämpenemisen vaikuttaneen merkittävästi lintujen muuttokäyttäytymiseen.

Lehikoisen ja Jaatisen seuraamista 15 vesilintulajista kuudella syysmuutolle lähdön aikataulu on myöhäistynyt. Tällaisia viivyttelijöitä, joilla vähintään yksi kolmesta muuton vaiheesta on myöhäistynyt, ovat merihanhi (Anas anser), haapana (Anas penelope), tavi (Anas crecca), tukkasotka (Aythya fuligula), pilkkasiipi (Melanitta fusca) ja telkkä (Bucephala clandula). Suurimmillaan syysmuuton aikataulu on myöhäistynyt 31-vuotisen seurannan aikana jopa yli kuukaudella. Aineistossa on vain yksi poikkeus. Metsähanhen (Anser fabalis) syysmuuton alkamisajankohta on aikaistunut.

Yksittäisten lajien lisäksi Lehikoinen ja Jaatinen selvittivät muuttoajankohtia kaikkien vesilintujen yhteisenä ryhmäkäyttäytymisenä. 31 vuoden seurannan aineistossa keskimääräinen (mediaani) sekä päättymisajankohta ovat merkittävästi myöhäistyneet.

Lämpötilaolojen muutoksesta johtuva muuttoaikataulujen muutos on yksi konkreettisimmin havaittavista ilmastonmuutoksen indikaattoreista, mutta lisäksi muutoksella voi olla kauaskantoisia biologisia vaikutuksia sekä laji- että yhteiskuntatasolla. Kevätmuuton aikaistuminen ja syysmuuton viivästyminen ovat mitä ilmeisimmin yhteydessä havaintoon, jonka mukaan useiden lajien esiintymisalueet ovat levittäytyneet kohti pohjoista. Tämän suuntauksen oletetaan jatkuvan tulevaisuudessa, jos ilmaston lämpeneminen etenee mallien mukaisesti. Samoin sekä taloudellisesti että vapaa-ajan toiminnan kannalta tärkeän lintujen metsästyksen ajankohdat ja saaliskohteet sekä luonnossa tavattavat peto–saalis -suhteet voivat muuttua ratkaisevasti ilmastonmuutoksen myötä, Lehikoinen ja Jaatinen toteavat.

Mainokset