Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Huuhkaja näyttää ainakin pesinnän onnistumisen mukaan hyötyvän ilmastonmuutoksesta.

Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos vaikuttaa lukuisiin luonnon tapahtumiin, joista näkyvimpiä ovat kasvien kukinnan sekä lintujen pesinnän aikaistuminen keväiden lämpötilojen noustessa. Suomen lintumaailmassa tämä ilmiö on todistettu jo lukuisilla vesilintu- ja varpuslintulajeilla. Mutta samanlainen kehitys on havaittavissa myös eteläisemmillä, meitä huomattavasti lämpimämmillä ja muun muassa päivän pituuden suhteen suuresti poikkeavilla alueilla. Uusimpia todisteita on Itävallassa elävien huuhkajien (Bubo bubo) pesinnän alkamisaikojen varhaistuminen sekä poikasmäärien vaihtelu ilmasto-oloiltaan – etenkin lämpötiloiltaan – toisistaan poikkeavilla seuduilla.

Itävaltalaistutkijat Christoph Leditznig ja Wilhelm Leditznig esittävät Egretta -tiedelehdessä tulokset 25-vuotisesta seurannasta, jossa selvitettiin Alppien rinteillä, vuoristoa reunustavalla ylängöillä sekä alangolla, Tonavan laaksossa elävien huuhkajien pesimisaktiivisuutta, pesinnän alkamisajankohtaa ja poikastuottoa selvitettiin kaikkiaan 30 pysyvästi asutetulla reviirillä.

Seurannan alkaessa vuonna 1986 huuhkajan pesinnän aloitusajankohta oli koko itävaltalaisaineiston keskiarvoina maaliskuun 15. päivänä, kun tätä nykyä pesintä käynnistyy 10 vuorokautta aikaisemmin eli maaliskuun 5. päivänä. Alppiylängöillä aikaistuminen on ollut vielä voimakkaampaa, sillä huuhkajat aloittavat pesintänsä nykyisin kaksi viikkoa aikaisemmin kuin neljännesvuosisata sitten. Tulosten perusteella tutkijat päättelevät, että huuhkaja kuuluu ainakin Itävallassa lajeihin, jotka ovat hyötyneet ilmastonmuutoksen tuomasta keväiden aikaistumisesta ja lämpenemisestä. Pesintäaikataulu on kuitenkin vain yksi lajin menestymisen mittareista, joten huuhkajan tulevaisuudesta Alppimaisemissa ei voi arvioida näiden tulosten perusteella.

Huuhkajan pesintä onnistui seuranta-alueella hyvin, sillä 74.2 prosenttia pesinnöistä tuotti lentokykyisiä poikasia, kaikkiaan 184 parilla 248 yrityksestä. Asunpaikka vaikuttaa paitsi pesinnän aikatauluun myös huuhkajaparien saamiin poikasmääriin. Onnistuneissa pesinnöissä huuhkajilla oli vuoristoylängöillä keskimäärin 2.19 poikasta, Tonavan laakson alangoilla 1.82 poikasta ja Alppien rinteiden pesinnöissä keksimäärin 1.25 poikasta pesintää kohti. Minkään linnun pesinnät eivät onnistu joka vuosi, ja myös huuhkajalla pitkän ajan keksiarvot ovat mainittuja alhaisempia. 25 vuoden seurannassa vuosittainen poikasten määrä oli vuoriylänköjen huuhkajilla 1.61 jälkeläistä, Tonavan laaksossa 0.74 poikasta ja Alppien rinteillä pesineillä pareilla keskimäärin vain 0.23 jälkeläistä vuodessa.

Mainokset