Avainsanat

, , , , , , , ,

Sanat muuttuvat turhan helposti teoiksi, kun nuoret kohtaavat mediassa ja viihdepeleissä jatkuvasti kielteistä, rienaavaa kielenkäyttöä.

”Hyvä kello kauas kuuluu”, sanonta on tuttu ja jo vanhastaan käytetty fraasi kuvaamaan myönteisten puheiden tai kirjoitusten positiivisia vaikutuksia. Mutta myös pahan kellon sanoma kantautuu pitkälle – usein odottamattoman pitkälle ja tilanteisin, joihin negatiivista sanomaa ei ollut tarkoitettu vietäväksi. Arkisessa kielenkäytössämme on yleistynyt, ikävä kyllä jopa vakiintunut ja arkipäiväistynyt paitsi tieten tahtoen vihaan tai mustamaalaamiseen pyrkivä myös yleisemmällä tasolla esiintyvä rienaava ja solvaava kielenkäyttö. Tällaiseen, negatiivissävyiseen kielenkäyttöön törmäämme päivittäin televisio-ohjelmissa, tietokonepeleissä ja vastaavissa mediasovellutuksissa. Ja kuten televisiosta tai peleistä nähtävä väkivaltainen käytös myös sävyltään negatiiviselle – rienaavalle tai solvaavalle –  kielenkäytölle altistuminen lisää kohdejoukon aggressiivisuutta, osoittaa Yhdysvalloissa tehty median ja käyttäytymisen suhdetta selvittänyt analyysi.

Brigham Young -yliopiston professorin Sarah Coynen johdolla Pediatrics -lääkärilehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin nuorten kohtaaman rienaavan kielenkäytön määrää reaktioihin, joille kohdejoukko omaksui omaan kielenkäyttöönsä ja käyttäytymiseensä, etenkin aggressiivisuuteen. Suhde oli selkeämpi kuin tutkijat olivat olettaneet. Kohdejoukkona olivat keskiasteen kouluikäiset nuoret.

Seuranta osoitti median välityksellä saadun kielteisen kielellisen sisällön aiheuttavan nuorissa ketjureaktion: Usein kuultu tai nähty rienaava kielenkäyttö on niin yleistä, että nuori alkaa pitää sellaista vallitsevana, nykykieleen kuuluvana normina ja alkaa käyttää itsekin samanlaisia solvaavia sanoja ja sanontoja omassa kommunikoinnissaan. Kun rienaava kielenkäyttö on tullut tavaksi, seuraavassa vaiheessa kielteinen ja hyökkäävä asenne muuttuu teoksi, ja nuori alkaa käyttäytyä aggressiivisesti muita ihmisiä kohtaan.

Coynen johtaman tutkimuksen tulokset osoittavat kielenkäytön ja aggressiivisen käyttäytymisen ilmaantumista samanaikaisesti, eivät välttämättä syy–seuraus -suhdetta. Mutta sellainen suhde näyttää erittäin ilmeiseltä. Tämän yhdysvaltalaisasiantuntijat todistivat toteuttamalla tutkimuskaavaansa myös toisin päin: Todettiin, että väkivaltaisesti käyttäytyneet käyttävät usein solvaavaa kieltä, ja näiden huonojen tapojen omaksujat törmäävät elämässään keskimääräistä useammin median välittämään rienaavaan kielenkäyttöön.

Tutkijat varmistivat myös sen, että todetun aggressiivisuuden yleistymisen taustalla on nimenomaan median levittämä kielenkäyttö, ei fyysinen väkivalta. Vaikka kohdejoukon ikäluokan suosimien tv-ohjelmien ja pelien väkivallan määrä ja laatu otettiin huomioon, rienaavan ja solvaavan kielenkäytön ja aggressiivisen käyttäytymisen välinen suhde säilyi merkitsevänä.

Mainokset