Avainsanat

, , , , , , , ,

Käsityksemme dodon ulkonäöstä ja ominaisuuksista ovat tutkijoiden "parhaita arvauksia", sillä yhtään yksilöä ei ole milloinkaan tutkittu. Lontoon Luonnonhistoriallinen museo. Kuva: Kai Aulio.

Käsityksemme dodon ulkonäöstä ja ominaisuuksista ovat tutkijoiden ”parhaita arvauksia”, sillä yhtään yksilöä ei ole milloinkaan tutkittu. Lontoon Luonnonhistoriallinen museo. Kuva: Kai Aulio.

Dodo (Raphus cucullatus) on vuoroin laihtunut ja saanut taas useita lisäkiloja vain muutaman kuukauden aikana. Tämä niin kutsuttu jojo-ilmiö on tuttu kaikille painonsa kanssa kamppaileville, mutta dodon kohdalla tilanne on outo. Lentokyvytön dodo on nimittäin kuollut sukupuuttoon jo reilut kolmesataa vuotta sitten. Vaikka kaikki tuntenevat dodon nimeltä, kuvien perusteella ja maineeltaan, todellisuudessa ainuttakaan dodoa ei ole milloinkaan mitattu tai punnittu. Arviot linnun painosta perustuvat epämääräisiin aikalaiskirjoituksiin sekä luiden perusteella tehtyihin laskelmiin. Tällaisista luurankomittauksista on tehty viime aikoina keskenään hyvinkin ristiriitaisia johtopäätöksiä.

Tätä nykyä puhutaan paljon ja varoittavin sanakääntein ihmisen tuhoisasta vaikutuksesta luontoon. Yleisesti uskotaan, että maapallolta häviää peruuttamattomasti eliölajeja enemmän ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Mutta sukupuuttoon kuoleminen on prosessina täysin luonnollinen, aina vaikuttava ja vaikuttanut tapahtuma. Toki ihmisen syyllisyys on varmistettu useissa tapauksissa. Yksi tunnetuimmista uhreista on lentokyvytön dodo-lintu, joka kohtasi lopullisen kohtalonsa Mauritiuksen saarella jo 1600-luvun lopulla. Kuvat dodosta ovat varmasti kaikille tuttuja, mutta ooikea dodo ei ollut välttämättä lainkaan kuvien mukainen. Linnun painosta on esitetty useita arvioita, ja noihin arvioihin on saatu ristiriitaisia täydennyksiä vuoden 2011 aikana. Aluksi dodon katsottiin olevan paljon aikaisemmin oletettua laihempi, mutta tarkemmat analyysit ”lihottavat” linnun taas lähelle edellisten arvioiden kokoluokkaa.

Uusin kiistely käynnistyi, kun ranskalaiset tutkijat, pariisilaisen Delphine Angstin johdolla esittivät Naturwissenschaften -tiedelehdessä arvion dodon painosta raajojen kolmen pitkän luun mittasuhteiden perusteella. Taustalla oli korrelaatiotutkimus, jossa nykyisin elävien lintujen raajojen pituuden ja linnun painon väliset suhteet on määritetty matemaattisesti. Julkaistujen laskukaavojen ja dodon luurangosta mitattujen raajan pituuksien perusteella ranskalaistutkijat laskivat, että dodo olisi ollut huomattavasti kevyempi kuin kirjallisuudessa yleisesti mainitaan. Uuden arvion mukaan dodon keskipaino olisi ollut 10.2 kiloa.  Kirjallisuudessa dodon painosta on esitetty useita arvioita, mutta yleisesti hyväksytään arvio painon vaihtelusta välillä 10.6–21.1 kiloa.

Lyonin yliopiston tutkijat Antoine Louchart ja Cécile Mourer-Chauviré eivät noita laihtumisarvioita suostuneet sellaisinaan nielemään, vaan esittivät pari kuukautta myöhemmin samassa Naturwissenschaften -sarjan kirjoituksessaan kriittisen arvion Angstin ja kumppanien laskukaavion virheistä. Tässä uusimmassa arviossa lyonilaistutkijat osoittavat, että edellinen, dodon laihtumiseen johtanut laskeutapa on virheellinen, Angstin ja kumppanien laskelmassa raajojen luiden suhteita on käytetty väärin ja virhe on jopa kaksinkertaistettu matemaattisen muuntokaavan käytössä. Virheeksi Louchart ja Mourer-Chauviré osoittavat oletuksen, jossa dodon paino on laskettu vertaamalla raajojen luiden pituuksia nykyisin elävien lintujen suhteisiin. Eri lintulajeilla ja -ryhmillä nuo suhteet vaihtelevat niin paljon, että yhden ainoan numerosuhteen soveltaminen on liiallista yksinkertaistamista. Esitetyt dodon oletettua painoa keventäneet laskelmat eivät ole todennäköisiä edes silloin, kun käytetään vain raskastekoisten nykylintujen mitoista saatuja kertoimia.

Pääosin reisiluun pituuteen, joka ei vaihtele linnun koon mukaan yhtä paljon kuin raajojen pitkät luut, perusteella Louchart ja Mourer-Chauviré laskevat dodon painon vaihdelleen todennäköisesti välillä 9.5–18 kiloa. Tämä noin 15 kilon keskipainoarvio on lähellä useita luotettavina pidettyjä aikaisempia arvioita.

Syitä dodon painoarvioiden suureen vaihtelun on useita. Vanhimmat tiedot voivat olla aikalaiskirjoittajien innostuksesta johtuvia yliarvioita. On myös mahdollista, että kirjoitukset ja piirrokset ovat perustuneet ylipainoisiin, ihmisen ruokkimiin, syötäväksi tarkoitettuihin ja siksi normaalia lihavampiin yksilöihin.

On myös mahdollista ja jopa todennäköistä, että dodon paino on vaihdellut sukupuolten välillä sekä erilaisissa elämäntilanteissa esimerkiksi vuodenaikojen, ravintotilanteen tai kosio- ja muiden lisääntymistapahtumiin liittyvien biologisten syiden takia. Melkoisia virhearvioita voi tulla nykyisinkin elävistä linnuista, kun koiraat ”pullistelevat” eli pörhistelevät höyheniään näyttääkseen todellista isommilta ja voimakkaammilta