Avainsanat

, , , , , , , , , , , ,

Kaupungissa on siilille enemmän ruokaa ja suojaisempi elin- ja talvehtimisympäristö kuin maaseudulla. Kuva: Kai Aulio.

Kaupungissa on siilille enemmän ruokaa ja suojaisempi elin- ja talvehtimisympäristö kuin maaseudulla. Kuva: Kai Aulio.

Kaupunkeja, taajamia ja muita rakennettuja ympäristöjä pidetään yleisesti alkuperäisen luonnon vihollisina, mutta todellisuus voi olla täysin päinvastainen, osoittaa siilejä (Erinaceus europeaus) ranskalaisissa maisemissa seurannut tutkimus. Kaupunkien korkeaa siilitiheyttä selittävät parempi ravinnon saatavuus sekä elinpiirien suojaisuus.

Univeristé de Reims Champagne-Ardenne -yliopiston tutkijan Pauline Hubertin johdolla Landscape and Urban Planning -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin siilien lukumääriä Koillis-Ranskassa kaupunkioloissa ja taajamaa ympäröivällä maaseudulla. Siilien määrät laskettiin 43 linjalta kuukausittain kahden vuoden ajan. Hyönteissyöjiin lukeutuvien siilien ravintovaroja selvitettiin linjoilta arvioimalla lajin tärkeimmäksi luonnosta saatavaksi ravinnoksi tunnettujen matomaaperän matojen määriä sekä ihmisen jäljiltä tarjoutuvan lemmikkieläinten ruoan saatavuutta. Siilien määrät selvitettiin infrapunakiikarien avulla. Havaitut eläimet otettiin kiinni, niiden sukupuoli ja ikä määritettiin, ja lopuksi jokainen merkittiin yksilöllisesti tunnistettavin merkein. Siilien pahimmaksi luonnolliseksi viholliseksi tunnettavan mäyrän aiheuttamaa saalistuspainetta määritettiin laskemalla jokaisen linjan etäisyys lähimmästä mäyrän pesäkolosta.

Kaikkiaan seurannassa oli mukana 127 siiliä, ja erot eläintiheyksissä olivat merkittävät elinpiirien välillä. Maaseudulla siilejä eli keskimäärin 4.4 yksilöä neliökilometrillä, kun kaupunkioloissa vastaava tiheys oli 9-kertainen eli 36.5 yksilöä neliökilometrillä. Perusoletuksen mukaan ravinnon saatavuus on ratkaiseva tekijä määräämään siilien menestymistä. Tuore ranskalaistutkimus puoltaa tätä näkemystä vain osittain. Seuranta-alueilla kaupunkioloissa oli odotetusti vähemmän matoja kuin maaseudulla, muta vastaavasti lemmikkiruoan saatavuus oli urbaaneilla siileillä parempi kuin maalaissukulaisillaan. Kaupungin suuren siilitiheyden selitystä ei löytynyt ravinnon saatavuuden eroista tai siitä, että citysiilit saisivat enemmän jälkeläisiä kuin maalla asuvat lajitoverinsa.

Havaitun elinpiirien välisen merkittävän eron tärkeänä selityksenä on ruoan lisäksi ulkopuolisen uhan olemassaolo. Kaupunkisiileillä oli odotusten mukaisesti suurempi etäisyys mäyrän pesiin, ja siten luontaisen pedon saaliiksi joutumisen mahdollisuus on huomattavasti vähäisempi kaupunkilais- kuin maalaissiileillä. Mutta ”ihmispedon” vaikutus on ehkä yllättävä: Tieliikenteen yliajon uhreiksi siilit joutuvat kaupungeissa suhteellisesti paljon harvemmin kuin maaseudulla. Ajoneuvomäärät ovat tietysti kaupungeissa suuremmat, mutta taajamien alhaiset ajonopeudet ovat siileille pelastukseksi. Tärkeä osuus on myös talvehtimisen onnistumisella. Kaupunkilaissiilit elävät suojatummissa oloissa kuin maaseudun siilit, joten kovien pakkasten aiheuttamat tuhot ovat taajamissa merkittävästi vähäisemmät.