Avainsanat

, , , , , , , , , ,

Hartley 2 -komeetan jää on koostumukseltaan sellaista, jota tuntemamme elämä edellyttää.

Valtameret peittävät noin 70 prosenttia maapallon pinta-alasta, mutta varmuutta veden synnystä tai tulosta planeetallemme ei ole tieteellistä varmuutta tai tutkijoiden välistä yksimielisyyttä. Yksi todennäköisimmistä mahdollisuuksista veden alkuperäksi ovat pyrstötähdet eli komeetat, joita on Maan historian kuluessa törmännyt maapalloomme useita. Vesi on edellytys tuntemamme elämän kehittymiselle, joten komeetoilla voi olla osuutensa niin Maan elollisen luonnon kuin mahdollisesti oman planeettamme ulkopuolisen elämän olemassaoloon.

Merien synnyn ajankohdaksi tutkijat arvioivat noin kahdeksan miljoonaa vuotta maapallon kehittymisen jälkeen. Vettä on löydetty nykytekniikan menetelmin useilta komeetoilta jo vuosia sitten, mutta pyrstötähtien jäässä olevan veden kemiallinen koostumus on erilainen kuin maapallon merissä. Maan historiankirjoitus voi saada uuden suunnan tai varmistuksen Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja Yhdysvaltain avaruushallinnon (NASA) yhteisesti ylläpitämän Herschel-avaruusteleskoopin tuottamasta uudesta tiedosta. Saksalaisen Max-Planck -instituutin tutkijan Paul Hartoghin johdolla Nature -tiedelehdessä 5.10.2011 julkaiseman analyysin mukaan Hartley 2 -nimisellä komeetalla oleva vesi on koostumukseltaan samanlaista kuin Maan valtamerien vesi (D/H = 1.558 x 10-4).

Herschel-teleskoopin infrapunasäteilyä vastaanottavilla ja analysoivilla laitteilla saatiin selville, että Hartley 2 -komeetan jäässä vedyn (H) ja raskaan vedyn elin deuteriumin (D) suhde (D/H = 1.61 x 10-4) on sama kuin maapallon valtamerissä. Deuteriumatomi on vetyatomi, jonka ytimessä on yksi ylimääräinen neutroni.

Hartley 2 ei ole suinkaan ensimmäinen Herschelin seuraama komeetta, jolta on löydetty ja analysoitu vettä. Kuudella aikaisemmin tutkitulla pyrstötähdellä jäässä olevan veden D/H -suhde (D/H = 2.96 x 10-4) on tyystin erilainen kuin Maan valtamerissä. Tietomme komeettojen synnystä on luonnollisesti vain epäsuorien päättelyjen varassa, mutta perusteltuja arvioita voidaan esittää. Hartley 2 -komeetan oletetaan syntyneen aivan eri osassa aurinkokuntaa kuin muut Herschelin tutkimat pyrstötähdet. Hartleyn todennäköinen syntypaikka on Kuiperin vyössä, joka sijaitsee noin 30 kertaa kauempana auringosta kuin maapallo. Vertailun kuusi muuta komeettaa ovat mitä ilmeisimmin syntyneet Oortin pilvessä, joka sijaitsee 5 000 kertaa edellistä kauempana.

Suoraa yhteyttä elämän kehittymiselle maapallolla tuoreet komeettahavainnot eivät osoita, mutta ulkoavaruuden olosuhteilla on varmasti ratkaiseva osuutensa. Yksi viime aikojen suurista löydöistä elämän syntyspekulaatioissa on vetyperoksidin löytyminen ensi kertaa ulkoavaruudesta (Vetyperoksidia löytyi avaruudesta, tiedebasaari 6.7.2011). Hartley 2 -komeetan veden koostumus puolestaan osoittaa tutkijaryhmän mukaan sen., että avaruudessa on tuntemamme elämänmuodon kannalta sopivaa vettä enemmän kuin olemme tienneet.

Mainokset