Avainsanat

, , , , , ,

Pohjoisnapaa ympäröivien merijäätiköiden pinta-ala on lähes minimissä. Valkoinen alue: syyskuun 2011 jäätiköt, punaine viiva osoittaa jakson 1979-2000 syyskuun minimipinta-alojen keskimääräistä laajuutta.

Arktiset, ikuisiksikin kutsutut jäätiköt ovat tosiasiassa kaikkea muuta kuin ikuisia, sillä suuri osa jäistä sulaa jokaisena kesäkautena palautuakseen jälkeen talvikuukausina. Viime vuosina Pohjoisen jäämeren jäätiköiden pinta-alat ovat kuitenkin sulaneet kesällä enemmän kuin uutta jäätä talvisin syntyy. Jäätiköiden keskimääräisen pinta-alan kutistuminen on jatkunut jo pitkään, mutta erityisen huomionarvoista kehitys on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana. Syynä jäätiköiden kutistumiseen pidetään ihmisen toiminnan voimistamaa ilmastonmuutosta. Kesän 2011 jäätikköjen minimipinta-ala mitattiin syyskuun yhdeksäntenä päivänä.

Yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston johtamissa satelliittikuviin perustuvissa seurannoissa (http://nsidc.org/arcticseaicenews) osoitettiin, että kesän 2011 arktisten jääkenttien laajuus oli vain 4.33 miljoonaa neliökilometriä. Pinta-ala on vuodesta 1979 aloitetun satelliittikartoituksen historian toiseksi alhaisin. Pienimmillään jäät olivat kesällä 2007. Kesän 2011 jäätiköiden ala on 2.38 miljoonaa neliökilometriä pienempi kuin pitkän ajan keskiarvo (6.26 miljoonaa neliökilometriä) syyskuun mittauksista. Normaalivuoteen eli keskiarvoon verrattuna ”puuttuvien jäätiköiden” ala on noin 7.5 kertaa Suomen kokoinen alue.

Yhdysvaltalaistutkijat toteavat, että nykyinen, entistä pienempi arktinen jäätikköjen pinta-ala on niin pieni, että muutos ei mahdu ilmaston tai meriveden luontaisen vaihtelun rajoihin. Äkillisen jäiden sulamisen pääsyynä on ihmisen toimesta ilmakehään johdettu hiilidioksidin ja muiden niin kutsuttujen kasvihuonekaasujen kuormitus.

Vuoden 2011 minimi ei ole yllätys, sillä trendi kohti entistä vähäisempiä kesäjäitä on ollut havaittavissa jo pitkään. Ja tuo kehitys tuntuu vain kiihtyvän. Viisi pienintä arktisten jäätiköiden pinta-alaa on mitattu viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana eli jaksolla 2007–2011. Muutoksen suunta ja tahti ovat sellaiset, että nyt arvuutellaan jo täysin jäättömien kesien ilmaantumista Pohjoiselle jäämerelle. Coloradolaistutkijoiden mukaan tuo jäätön kesä saavutetaan nykykehityksen vallitessa joskus jaksolla 2030–2040.

Ilmastonmutoksen pelätyimpään haittaan, meriveden pinnan kohoamiseen näillä arktisten jäiden sulamisilla ei ole vaikutusta. Pohjoisen jäämeren jäätiköt kelluvat veden pinnalla. Kun tällainen jää sulaa, siitä vapautuvan veden tilavuus on sama kuin paikalla olleen jään syrjäyttämän veden tilavuus.

Mainokset