Avainsanat

, , , , ,

Tulevat kesät ovat vielä uuvuttavampia kuin viime vuosien poikkeuksellisiksi luonnehditut helleaallot.

Tulevat kesät ovat vielä uuvuttavampia kuin viime vuosien poikkeuksellisiksi luonnehditut helleaallot.

Maailmanlaajuisen ilmastomuutoksen on ennustettu lisäävän sään ääri-ilmiöitä kuten erittäin kuumia ja kuivia hellekausia ja toisaalta hyvin runsaita ja vakavia tulvia aiheuttavia sadekausia. Viime vuodet ovat antaneet esimerkkejä siitä, millaista tulevaisuutta kohti olemme ilmastomallien mukaan menossa. Tilanteen vakavuuden ymmärtävä kansainvälinen yhteisö on sopinut tavoitteista ja keinoista, joilla ilmastonmuutoksen tuoma alailmakehän lämpeneminen rajoitettaisiin korkeintaan kahteen celsiusasteeseen esiteollisen ajan keskilämpöön verrattuna. Lämpeneminen tulisi pysäyttää vuosituhannen puoliväliin mennessä. Tavoite ei näytä toteutuvan. Ja vaikka toteutuisikin, tulevaisuutemme on jopa oletettua synkempi, osoittaa yhdysvaltalaisen Bostonin yliopiston uusi selvitys ja ennuste.

Maantieteen ja ympäristötieteen professorin Bruce T. Andersonin Climatic Change -tiedelehden verkkoversiossa 8.9.2011 julkaistun tutkimuksen mukaan valtaosa maapallon maapinta-alasta kärsii äärimmäisen korkeiden lämpötilojen helleaalloista säännönmukaisesti jo lähivuosikymmeninä. Äärimmäisenä helteenä tutkijat pitivät lämpötiloja, jollaiset ovat vallinneet 1900-luvun jälkipuoliskon kuumimpina vuosina.

Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen ei ole enää vältettävissä. Jos kansainvälisen ilmastonsuojelun vaikeasti tavoitettava korkeintaan kahden asteen lämpeneminen toteutuu, 70–80 prosentilla planeettamme maa-alasta äärimmäisen ankarista hellekausista tulee poikkeuksen sijasta tavanomainen, keskimäärin vähintään joka toinen vuosi toistuva normitilanne.

Monilla suuralueilla Afrikassa, Kaakkois- ja Itä-Aasiassa, Indonesiassa sekä Etelä-Amerikassa Amazonin alueilla tämä pelottava tilanne toteutuu varmasti, jos ilmakehä lämpenee 0.6 celsiusasteella (eli 1.4 astetta esiteollista kautta korkeammaksi) parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa, vaikka hiilidioksidin, metaanin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt eivät lisääntyisi, Anderson toteaa. Jos maapallon keskilämpötila kohoaa 0.8–0.95 celsiusasteella (eli 1.6–1.75 astetta esiteollisen ajan keskitasoa korkeammaksi), 50 prosenttia planeettamme maa-alasta joutuu tähän tilanteeseen, jossa äärimmäiset hellekaudet ovat jatkuvasti toteutuva normitilanne.

Tulevaisuuden ennuste on huolestuttava, sillä jo nykyiset hellejaksot ovat osoittautuneet erittäin tuhoisiksi. Esimerkiksi vuoden 2003 helleaalto tappoi Euroopassa kymmeniä tuhansia ihmisä. Yhtä vakavan tuhon sai aikaan kesän 2010 helleaalto etenkin Itä-Euroopassa. Kesällä 2011 helteet aiheuttivat suurimmat vahingot Yhdysvaltain eteläisissä ja kaakkoisissa osissa, joissa 18 osavaltion alueilla kärsittiin kuumuudesta poikkeuksellinen pahoin. Paitsi suoraan ihmisen terveyttä ilmastonmuutos ja helleaallot vaurioittavat maatilataloutta ja etenkin ruoantuotantoa. Kesän 2010 helleaaltoa kuvattiin kaikkien aikojen pahimmaksi (Tiedebasaari 27.6.2011). Ja pahempaa näyttää olevan tulossa …

Mainokset