Avainsanat

, , , , ,

Kyhmyjoutsen käyttää paljon vesikasveja pesäänsä ja ravinnokseen. Kuva: Kai Aulio.

Suurin vesilintumme kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on kasvinsyöjälaji, jonka nopean yleistymisen on pelätty muuttavan vesistöjemme eliölajiston luontaisia, vakiintuneita suhteita. Näyttöä pelätystä sorsalintujen ja muiden pienempien siivekkäiden syrjäyttämisestä ei ole, joten jo vuosia jatkuneet vaatimukset kyhmyjoutsenen vuosittaisesta metsästyksestä ovat kaikuneet päättäjätasolla kuuroille korville. Mutta vaikutuksia joutsenilla kyllä on, ainakin asuinalueensa vesikasvillisuuteen, osoittaa Aquatic Botany -tiedelehdessä julkaistu selvitys.

Ranskalaistutkija Guillaume Gayetin johdolla tehdyssä seurannassa arvioitiin kyhmyjoutsenen ravinnonhankinnan ja pesänrakennusainesten keruun vaikutuksia 96 koealalla Dombesin alueella Etelä-Ranskassa. Vesialueen ravinnetasolla ei ollut mitään merkitystä kyhmyjoutsenen vesikasvivaikutuksiin.

Sen sijaan kyhmyjoutsenen toiminta johti vesikasvillisuuden vähenemiseen: Koko kasvukauden kattaneessa seurannassa sekä kasvien lajistollinen monimuotoisuus että kasvustojen yhtenäisyys vähenivät joutsenten asuttamilla paikoilla. Kasvillisuusvaikutukset olivat sitä suurempia, mitä suurempi kyhmyjoutsenten yksilömäärä oli tai mitä suurempi oli yhteenlaskettu paikallaoloaika (kyhmyjoutsenten yksilömäärä x lintujen oleskelupäivien lukumäärä).

Vesikasvien kesän aikana tuottaman biomassan kokonaismääriin kyhmyjoutsenten läsnäolo ja toiminta eivät vaikuttaneet merkittävästi. Vaikka yhden kesän seurantatulokset osoittivat vain suhteellisen vähäisiä muutoksia, samoilla paikoilla vuosittain pesivät ja kesiään viettävät joutsenyhdyskunnat muuttanevat vesistöjen kasvistoa vuosien aikaperspektiivillä. Suurten vesilintujen ilmeisen valikoivan kasvissyönnin seurauksena vesialueen kasviston lajikoostumus voi muuttua yksitoikkoisemmaksi, ranskalaistutkijat päättelevät.

Mainokset