Avainsanat

, , , , , ,

Hirssi olisi maissia parempi valinta biopolttoaineiden raaka-ainekasviksi.

Yhä kasvava tarve korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energianlähteillä on johtanut osin kielteisiinkin, hätiköityihin ratkaisuihin. Paljon porua on aiheuttanut etenkin tärkeimpiin viljalajeihin lukeutuvan maissin (Zea mays) kasvattaminen moottoripolttoaineena käytettävän etanolin raaka-aineeksi. Tässä korvauksessa tuotannon, valmistuksen ja käytön koko elinkaaren huomioiva haitallisten aineiden tase on jopa huonompi kuin öljyllä tai kivihiilellä. Mutta pellolla olisi parempikin ratkaisu, osoittaa tuore amerikkalaistutkimus. Avain on yksivuotisen maissin korvaaminen monivuotisilla, viljakasveihin kuuluvilla heinälajeilla kuten hirssillä (Panicum virgatum).

Illinoisin yliopiston professorin Evan DeLucian johdolla Frontiers in Ecology and the Environment -tiedelehdessä julkaistun selvityksen mukaan kannattavin vaihtoehto olisi korvata 30 prosenttia huonoimmin tuottavaa maissipeltoa hirssin tai vastaavan heinälajin kasvatuksella. Tästä vaihdoksesta hyötyisivät sekä viljelijän talous, ilmastonsuojelu että vesiensuojelu.

Kun maissi korvataan hirssillä, bioetanolin tuotantomäärä pinta-alayksikköä kohti on 82 prosenttia suurempi kuin maisilla. Ja kaiken kukkuraksi vuoden kasvatuskierrossa myös ravinnoksi saatava sato kasvaa neljä prosenttia suuremmaksi kuin maissia polttoaineeksi kasvattavilla pelloilla. Ympäristösektorillakin edut ovat kiistattomat, DeLuca ja kumppanit osoittavat. Hirssivaihtoehdossa ilmastonmuutosta kiihdyttävät päästöt olivat 29–473 prosenttia pienemmät kuin maissivaihtoehdossa.

Myös pinta- ja pohjavesien suojelu tehostuisi viljeltävän kasvilajin vaihdoksesta. Maaperään ja sitä kautta vesiin valuvien, rehevöittävien ja terveydelle haitallisten typpiyhdisteiden päästöt vähenivät koeoloissa 15–22 prosentilla. Maaperän suojelu paranisi myös siksi, että monivuotisten heinien peltoja ei kynnetä vuosittain, ja tämän ansiosta eroosio ja ainesten kulkeutumien vesistöihin vähenevät merkittävästi. Ja koska heinät kasvavat pääsääntöisesti maaperän ravinnevarastoilla, maissin vaatimista lannoituksista voitaisiin luopua. Tämä tuo tietysti suoraa taloudellista hyötyä viljelijälle, ja samalla ilmastonmuutosta jopa 250 kertaa hiilidioksidia tehokkaammin lämmittävän dityppioksidin (N2O) eli ilokaasun päästöt ilmaan vähenevät.

Mainokset