Avainsanat

, , , , , , ,

Maapallo ei ole nimestään huolimatta geometrisesti puhdas pallo. Jatkuva akselinsa ympäri pyöriminen litistää planeettamme muotoa siten, että pallon säde on päiväntasaajalla 21 kilometriä pitempi kuin pohjois- ja etelänavalla. Osansa pallon litistymiseen aiheutti edellinen jääkausi, jonka vaikutuksesta maankuori painui lommolle jopa kilometrien paksuisten jäämassojen painosta. Mutta jo noin 20 000 vuoden aikana – jään sulamisvaiheen käynnistyttyä – maankuori on alkanut hiljalleen nousta takaisin lähtötasolleen eli pallonmuotoon. Meillä Suomessa jääkausiaika päättyi noin 11 000 vuotta sitten, ja maankohoamisilmiö on täällä kaikille tuttu. Suurimmillaan maankohoaminen on Merenkurkun tienoilla, noin senttimetri vuodessa eri metri vuosisadassa.

Maankohoamisesta aiheutuvaa pyöreän muodon palautumista hidastaa nykyisin suurten mannerjäätiköiden sulaminen ilmastonmuutoksen edetessä, osoittaa Geophysical Research Letters -tiedelehdessä julkaistu Coloradon yliopiston tutkijoiden R.S. Neremin ja J. Wardin analyysi.  Vuosimiljoonia samalla paikalla olleista valtavista jäämassoista nykyisin vapautuva vesi jakaantuu tasaisesti maailman meriin. Tämän seurauksena planeetan paino-olot muuttuvat, ja Maan muodon pyöristyminen hidastuu.

Jo lähes luonnonlakina pidetyn pyöristymiskehityksen hidastuminen havaittiin 1990-luvulla. Ilmiön syytä ei heti tunnistettu, mutta nyt tiedämme mannerjäistä vapautuvan veden olevan ”syyllinen”. Jatkuvasti uusiutuvan painojakauman takia myös Maan painovoimakenttä muuttuu, ja tämän hitaan muutoksen avulla tutkijat ovat voineet selvittää maapallon muodon muutoksia hyvin tarkoilla satelliittimittauksilla. Nerem ja Ward seurasivat Maan magneettikenttää GRACE-satelliitin antamista mittauksista jaksolla 2002–2010. Grönlannin ja Etelämantereen suurten jäätiköiden sulamisen vaikutus Maan painovoimakenttään ja pallonmuodon hienosäätöön on ollut merkittävää jo vähintään vuosikymmenen ajan, yhdysvaltalaistutkijat toteavat.

Mainokset