Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , ,

shark-swimming-image-credit-iclipart-comMaailman merissä elävien haikalojen määrä on romahtanut viime vuosikymmeninä ryöstökalastuksen ja vesien saastumisen seurauksena. Osansa, toki vain pieni, on myös sillä, että lomakeskusten ja uimarantojen tuntumassa uivia haita tapetaan. Varsinainen haikammo, jonka Tappajahai-elokuva sai maailmanlaajuisesti aikaan 1970-luvulla, on nyttemmin laantunut. Tilalle on tullut päinvastainen ilmiö, haiturismi ja muu merien luontokappaleita paikan päällä tarkasteleva matkailutarjonta. Hairetkien tuoma taloudellinen hyöty on oletettua suurempi, osoittaa Current Issues in Tourism -lehdessä ilmestynyt Miamin yliopiston tutkijoiden Austin Gallagher ja Neil Hammerschlag selvitys.

Tutkimuksessa selvitettiin haiturismin hyötyjä ja haittoja kahdeksalla alueella Pohjois-Amerikassa, Karibian merellä ja Oseaniassa. Haikalojen tarkkailuun perustuvassa ekoturismissa liikutellaan suuria rahoja. Esimeriksi Bahamasaarten osuus Karibian ekomatkailusta on 70 prosenttia, ja maa saa vuosittain 78 miljoonan dollarin (55 miljoonan euron) matkailutulot. Intian valtamerellä sijaitseva Malediivit kielsi viime vuonna haikalojen pyynnin turvatakseen ekoturismin jatkuvuuden. Hainpyynti toi aikaisemmin 30 prosenttia valtion bruttokansantuotteesta.

Petokalan rahallista arvoa voidaan mitata elävänä tai kuolleena. Gallagher ja Hammerschlag laskevat jokaisen elossa olevan ja siten ekoturismin kohteeksi sopivan mustatäplähain (Carcharhinus melanopterus) hinnaksi 73 dollaria (51 euroa) vuorokaudessa. Jos sama haiyksilö tapetaan herkkusuiden arvostaman haineväkeiton takia, kalan hinta on vain 50 dollaria (35 euroa). Taseet ovat vahvasti haiden suojelun ja säilyttämisen puolella. Jos hai elää 15-vuotiaaksi, peto voi tuottaa matkailuelinkeinolle 200 000 dollaria (141 000 euroa), miamilaistutkijat muistuttavat.

Mainokset