Avainsanat

, , , , , , ,

Sananjalka on tunnetuimpia taikoihin liittyviä kasvejamme.

Sananjalka on tunnetuimpia taikoihin liittyviä kasvejamme.

Vanhan kansantarinan mukaan maamme yleisin saniainen sananjalka puhkeaa juhannusyönä kukkaan – tosin vain hyvin lyhyeksi ajaksi. Samalla hetkellä syntyy myös sananjalan siemen, joka häviää saman tien.

Vaikka kukan näkeminen on äärimmäisen harvinaista tarinankin mukaan – ja kasvitieteellisesti tietenkin täysin mahdotonta, sillä sananjalka on itiökasvi, jossa ei ole kukkia ja siten ei siemeniäkään – tapahtumaa kannattaa hakeutua todistamaan. Sillä se, joka tuon kukan tai siemenen pystyy sieppaamaan, saa valtavia taikavoimia. Siemenen kantaja voi mm. liikkua näkymättömänä.

Virossa siemenen sieppaajalle on luvattu vielä enemmän. Taikakalun haltijaan
eivät tehoa nuolet tai luodit, hän pystyy parantamaan sairaita ja voi toteuttaa
kaikki toiveensa. Tarjous on niin erinomainen, että monen sananjalan kukintaa
odottaneen sanotaan menettäneen järkensä.

Uskomus on levinnyt lähes yleismaailmalliseksi ja niin vahvaksi, että Ferraran
kirkolliskokous vuonna 1612 katsoi välttämättömäksi kieltää sananjalan siemenen keräämisen juhannusyönä. Kiellosta huolimatta moni viettänee keskikesän juhlayön metsässä ihmettä vaanimassa.

Sananjalan ominta aluetta ovat metsänlaiteet ja aukkopaikat. Varjoisissa
metsissä kasvustot ovat niukkoja, mutta hakkuiden jälkeen sananjalka voi
vallata alueita niin tehokkaasti, että metsäpuiden siementaimilla on suuria
vaikeuksia selvitä kolmiomaisten lehtien alta päivänvaloon.

Sananjalalla itselläänkin on vaikeuksia lisääntymisensä kanssa, sillä itiöt
vaativat avointa, lämmintä ja ravinteikasta maata kehittyäkseen. Mutta, jos
itiö kerran itää, kasvin sanotaan elävän ikuisesti – ainakin vuosisatoja – samoilla paikoilla. Kasvullisesti sananjalka leviää erittäin nopeasti vaakasuoran juurakkonsa avulla. Sananjalan lehden tyven poikkileikkauksessa on epämääräinen kuvio, joka on
antanut aiheen moniin tarinoihin. Kuviossa on nähty mm. kaksipäinen kotka,
jonka mukaan sananjalan latinankielinen lajinimi on johdettu. Kasvin
suomenkielinenkin nimi lienee peräisin tästä kuviosta.

Poikkileikkauksissa on nähty myös kirjaimia – juhannusyönä katkaistun lehden
kuvio kertoo naimattomalle taikojentekijälle tulevan puolison nimikirjaimet.

Kansan suussa sananjalka tunnetaan yleisesti kuolleenkourana. Synkän nimen on antanut keväisestä maasta nouseva verso, joka on muodoltaan kuin nyrkkiin
puristunut vainajan käsi.

Mielleyhtymä vainajiin ei pelota japanilaisia, joiden ruokapöydissä nuoret
sananjalan versot ovat suurta herkkua. ”Kuolleenkouria” syödään vihanneksina
parsan tapaan. Japanilaiset ovat jopa viljelleet sananjalkaa kasvihuoneissa
tätä kansallisherkkua saadakseen. Kuolleenkoura saattaa olla hyväkin nimitys, sillä jo pitkään on epäilty sananjalan syömisellä olevan yhteyttä maha- ja paksusuolensyöpien yleisyyteen Japanissa.

Japanilaiskemistit ovat eristäneet sananjalasta yhdisteen, joka muuttuu ihmisen elimistössä DNA-molekyylejä tuhoavaan muotoon. Yhdiste muistuttaa aikaisemmin syöpälääkkeistä tuttua molekyyliä. Ikävä kyllä sananjalan myrkky tuhoaa terveitä soluja samalla menetelmällä, jolla syöpälääke hyökkää pahanlaatuisten kasvainten kimppuun.

Sananjalan myrkyllisyys vaihtelee eri paikoilla. Eläimet näyttävät tunnistavan
saniaisen käyttökelpoisuuden ja mm. Brittein saarilla on todettu, että lampaat
syövät vain haitattomia sananjalkoja jättäen myrkylliset kannat koskemattomiksi.

Mainokset